fbpx
Uutiset

Tiukentuneet drone-säännöt saivat tuhannet suomalaiset suorittamaan pakollisen kokeen

Noin 17 400 ihmistä on jo suorittanut yli puolen kilon dronen lennätykseen vaadittavan kokeen. Vaikka dronen lennätyksen säännöt ovat tiukentuneet Suomessa, ilmakuvaaja Julius Jansson pitää viranomaisen suhtautumista asiallisena.
Ilmakuvausyrittäjä Julius Jansson on lennättänyt dronea nelisen vuotta. Kuva: Vesa Moilanen

Suomalaisten drone-lennättämisen villit vuodet ovat takanapäin.

Vielä muutama vuosi sitten Suomessa ei ollut juurikaan vaatimuksia ihmiselle, joka halusi lennättää kauko-ohjattavia ilma-aluksia, käytännössä droneja.

Euroopan unionin sääntely on kuitenkin muuttanut tilanteen. Vuodesta 2021 jokaisen kamerallisen tai vähintään 250-grammaisen dronen lennätyksestä vastaavan käyttäjän on pitänyt rekisteröityä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille. Aikaisemmin rekisteröitymisvaatimus koski vain ammattilennättäjiä. Lisäksi suurelle osalle kauko-ohjaajista on tullut pakolliseksi suorittaa verkkoteoriakoe.

– Sääntely on tiukentunut huomattavasti siitä, mitä aikaisemmin kansallisessa ilmailumääräyksessä luki miehittämättömistä ilma-aluksista, sanoo Kimmo Huoviala, Traficomin miehittämättömän ilmailun tarkastaja.

Helmikuusta lähtien 0,5–2-kiloisten lennokkien lennättäjien on täytynyt suorittaa vielä lisäteoriakoe, jos on halunnut lennättää tiheästi asutulla alueella ja enintään 50 metrin päässä muista ihmisistä.

Heinäkuun ensimmäisiin päiviin mennessä yli 16 200 toimijaa on rekisteröitynyt Traficomille, ja noin 17 400 ihmistä on suorittanut kauko-ohjaajan verkkokokeen. Helmikuussa voimaan tulleen lisäteoriakokeen on tehnyt lähes 1 300 ihmistä.

“Viranomaisilla mahdollistava asenne”

Julius Jansson on lennättänyt dronea vuodesta 2018. Nykyisin hän tekee yrittäjänä ilmakuvausta.

Jansson on suorittanut sekä verkkokokeen että helmikuusta asti vaaditun lisäteoriakokeen. Hän ei ole pitänyt kiristynyttä sääntelyä liian rajoittavana. Jansson on saanut myös lentorajoitusalueille kuvaus- ja lentolupia, kun on pyytänyt niitä asianmukaisesti.

– Suomen viranomaisilla on minusta mahdollistava asenne, Jansson sanoo.

Miehittämättömän ilmailun tarkastaja Huoviala Traficomista kertoo, että kokeiden yksi tarkoitus on ollut saada osallistujat ajattelemaan dronen lennättämistä omaa toimintaa laajemmin.

– Drone ei ole vain lentävä kamera vaan osa ilmailua, ja sitä voi käyttää kuvien ottamiseen.

Läheltä piti -tilanteet vähentyneet

Traficom on aiemmin tänä vuonna arvioinut , että dronejen lisääntynyt sääntely on vähentänyt ilmailun vaaratilanteita. Huovialan mukaan vaaratilanteiden määrä olisi todennäköisesti nykyistä suurempi, jos säännöt eivät olisi kiristyneet.

Vaaratilanteiden vähentyminen näkyy myös tilastoissa. Traficom kirjasi vuonna 2018 yhteensä 19 lentoturvallisuuden läheltä piti -tilannetta, jossa osallisena oli drone ja miehitetty ilma-alus. Viime vuonna vastaavia ilmoituksia kirjattiin kolme. Tosin myös koronaepidemia on voinut vähentää vaaratilanteita, kun ilmailua on ollut aiempaa vähemmän.

Varsinaisten vaaratilanteiden lisäksi tapahtuu myös esimerkiksi laiterikkoja.

– Keskitytään kuvauskohteeseen ja miehittämätön ilma-alus osuu puuhun, Huoviala sanoo.

“Huomautetaan, jos puhuu sääntöjä vastaan”

Pääasiassa pääkaupunkiseudulla kuvaava Jansson kokee, että säännöillä on ennen kaikkea valistava vaikutus. Lennättäjät myös keskustelevat säännöistä paljon esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Jansson uskoo, että niiden noudattamiseen kohdistuu myös sosiaalista ohjausta.

– Sellaista henkilöä kyllä huomautetaan, jos puhuu sääntöjä vastaan.

Ilmailusäännösten noudattamista valvoo myös poliisi.

Menot