Uutiset

Tiukka talous voi puoltaa pakkolakeja

Kansainvälinen työjärjestö ILO hyväksyy vaikean taloustilanteen syyksi, jonka takia kollektiivista neuvotteluoikeutta koskevasta yleissopimuksesta voidaan rajoitetusti poiketa. Tämä perustelu on kirjattu hallituksen lakiesitykseen niin sanotusta pakkolakipaketista eli kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista.

Pakkolakiesityksen lausuntokierros päättyy tänään. Lakiesitys menee eteenpäin, koska työmarkkinajärjestöt eivät saaneet neuvoteltua yhteiskuntasopimusta.

Lakiesityksen perusteluissa käydään läpi tarkemmin ehdot, joita ILO on määritellyt sopimuksesta poikkeamiselle.

– Olemme analysoineet ILOn sopimusten valvontakomiteoiden käytäntöjä. Siellä sallitaan talouden sopeuttamistilanteissa rajoitetusti poikkeamia. Lakiesityksen perustelut perustuvat ILOn riippumattomien asiantuntijoiden tulkintoihin ja kolmikantaisen yhdistymisvapauskomitean tulkintakäytäntöä koskevaan raporttiin vuodelta 2006, kertoo ILOn Suomen neuvottelukunnan puheenjohtaja, työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Liisa Heinonen.

TALOUDELLISTA tilannetta voidaan käyttää perusteena, koska talouden kestävyys mahdollistaa muita kansalaisten oikeuksia.

– Pystytään maksamaan työttömyysturvaa ja järjestämään terveydenhoitoa.

Jos kollektiivisesta neuvotteluoikeudesta tehdään poikkeuksia, niiden pitää olla määräaikaisia. Hallituksen pakkolait olisivat voimassa kolme vuotta.

– Olemme tulkinneet yhdistysmisvapauskomitean käytännön perusteella, että kolme vuotta on hyväksyttävä maksimiaika poikkeukselle edellyttäen, että talouden kriisitilannne jatkuu tämän ajan.

ILOn mukaan työmarkkinajärjestöjä pitää aidosti kuulla ennen kuin hallitus päättää työelämän asioista. Lakiesityksessä korostetaan, että hallituksen yritykset sopia työmarkkinajärjestöjen kanssa ovat kariutuneet.

Poikkeusten pitäisi olla tavoitteeseen nähden tarpeellisia ja rajoittua minimiin. Hallituksen esityksen mukaan lait rajoittaisivat kollektiivista neuvotteluoikeutta rajoitetusti. Valtaosa työehdoista jäisi edelleen sovittaviksi työehtosopimuksissa.

ILO:N SUOMEN neuvottelukunta ei ole osallistunut lain valmisteluun. Neuvottelukunnan käsittelyyn asia saattaa tulla siinä vaiheessa, jos palkansaajajärjestöt tekevät ILOon huomautuksia lakien sopimustenmukaisuudesta.

Sopimusten tulkinta kuuluu kansainväliselle tuomioistuimelle. ILOn asiantuntijakomitean ja yhdistysmisvapauskomitean tulkinnat eivät ole oikeudellisesti sitovia, mutta tuomioistuimet pyrkivät ottamaan ne huomioon.

– Suomi on ollut tähän asti sikäli puhtoinen, että emme ole joutuneet vastaamaan ILOn työkonferenssin sopimusten noudattamista käsittelevissä komiteoissa suullisesti sopimusten rikkomisesta, Heinonen sanoo.

Pakkolakiesitys on Suomen oloissa erittäin poikkeuksellinen.

– On harvinaista, että turvaudutaan poikkeusmenettelyyn. Yhdistymisvapaussopimukset ovat ILOn tärkeimpiä sopimuksia.