Uutiset

Tohtoriksi ja kahden eri alan maisteriksi 5,5 vuodessa – "Mietin itsekin, mistä motivaatio tulee", sanoo 24-vuotias Eelis Paukku

Paukku väitteli perjantaina Suomen nuorimmaksi oikeustieteen tohtoriksi Lapin yliopistossa. Aiheena oli EU:n valtiontukipolitiikka.
Eelis Paukku väittelee 24-vuotiaana Suomen nuorimmaksi oikeustieteen tohtoriksi. Kolmiosaisen Suomen Laki -teoksen sisältö on tullut tutuksi, vaikka kirjoja ei ole tarvinnut lukea kannesta kanteen. Kuva: Anssi Jokiranta
Eelis Paukku väittelee 24-vuotiaana Suomen nuorimmaksi oikeustieteen tohtoriksi. Kolmiosaisen Suomen Laki -teoksen sisältö on tullut tutuksi, vaikka kirjoja ei ole tarvinnut lukea kannesta kanteen. Kuva: Anssi Jokiranta

Oikeustieteen tohtori, kauppatieteen maisteri, tekniikan kandidaatti (DI-paperit hakemista vaille valmiit). Eelis Paukku, 24, on tehnyt opinnot viidessä ja puolessa vuodessa kolmessa eri yliopistossa.

Eikä tehnyt oikein tiukkaakaan, kun piti päivärutiineista kiinni.

– Kaikkia opintoja tein samaan aikaan päällekkäin. Opinnäytetöissä oli tavoitteena, että sivun verran kirjoittamista päivässä ja muut siihen päälle, hän sanoo.

Töitäkin hän on ehtinyt tehdä opintojen ohella. Portsarin töitä ravintoloissa ja kolmantena opiskeluvuonna alan töitä omassa lakitoimistossa.

Eipä ole tainnut oikein muuta elämään mahtua?

– Olisiko ollut neljä vapaapäivää vuodessa. Kesätkin menivät opiskellessa, hän sanoo.

Kauppatieteen maisteriksi neljällä käynnillä Itä-Suomen yliopistossa

Tätä haastattelua tehdään Lapin yliopiston kahvilassa Rovaniemellä. Siellä Eelis Paukku aloitti syksyllä 2014.

Hän oli päässyt sekä Ouluun yliopiston teknilliseen tiedekuntaan että oikeustieteelliseen tiedekuntaan Rovaniemelle.

– Ei voinut ottaa kuin yhden opiskelupaikan vastaan. Mietin kyllä, jaksaako oikeustiede kiinnostaa.

Jaksoihan se, mutta seuraavana kesänä hän pyrki uudestaan Ouluun insinööriopintoihin, pääsi ja aloitti myös siellä.

Itä-Suomen yliopiston kauppatieteen maisterin opinnot alkoivat vuonna 2018.

– Joensuussa kävin opintojen vuoksi ehkä neljä kertaa. Yleensä ajoin Oulusta aamulla Joensuuhun ja illalla takaisin. Siellä minulla ei ollut edes asuntoa.

Nykyisin yliopisto-opinnoissa ei ole luennoilla läsnäolopakkoa. Eelis Paukku kertoo mieluummin opiskelevansakin omatoimisesti.

DI-opinnoissa Oulussa oli sen verran ryhmätöitä, että yliopistollakin piti käydä useammin.

Nuorin oikeustieteen väittelijä, yleensä väitöskirja vasta 30-vuotiaana

Perjantaina Eelis Paukusta tuli Suomen nuorin oikeustieteen tohtori. Yleensä oikeustieteessä väitelleet ovat 30-vuotiaita.

Nuorempia tohtoreita toki Suomessa on. Tunnetuin, joskaan ei kaikkein nuorin, on Pekka Himanen, joka sai filosofian väitöskirjansa valmiiksi 21-vuotiaana vuonna 1994.

Himanen tuli tunnetuksi, kun pääministeri Jyrki Katainen tilasi Himaselta tulevaisuusselvityksen.

Eelis Paukku sanoo, että hän ei alun perin tavoitellut nuorimman oikeustieteen tohtorin titteliä.

– Jossain vaiheessa huomasin, että sellainen on mahdollista. Ajattelin, että miksikäs ei.

Väitöskirja syntyi vuodessa.

Opinnot ovat vaatineet paitsi systemaattista ajankäyttöä, myös kurinalaisuutta ja motivaatiota. Ulkomaille vaihto-opiskelijaksi Paukku ei halunnut.

– Siitä tulee vaihto-opiskelun verran lisäaikaa valmistumiseen.

Entä motivaatio, mistä se tulee?

– Olen miettinyt sitä itsekin, ihmettelee Paukku.

Aivan pelkkää opiskelua elämä ei ole ollut. Eelis Paukku on kamppailulajien harrastaja. Judossa hänellä on ensimmäisen asteen musta vyö ja musta vyö myös taekwondossa.

Tosin hän ei osaamistaan hehkuta.

– Se on siis ensimmäisen asteen musta vyö.

Aivan kuka tahansa judoka ei mustaa vyötä saa. Se ei ole harrastuksen huippu, mutta mustan vyön judokoja on Suomessa vain reilu tuhat.

– Kamppailulajit ovat keino päästä arjesta irti. Et pysty ajattelemaan mitään muuta matolla.

Väitöskirja syntyi EU:n valtiontukipolitiikasta vuodessa

Tarkoitus venyttää valtiontukipolitiikan tulkinnat EU:ssa, on Eelis Paukun oikeustieteen väitöskirjan tiivistetty johtopäätös.

Hän tutki väitöskirjassaan EU:n suhtautumista jäsenvaltioiden yrityksilleen myöntämiin valtiontukiin. Lähtökohtaisesti valtiontuki on kiellettyä ja siitä on säädetty EU:n perussopimuksissa. Tukien myöntämisen katsotaan estävän sisämarkkinoiden toimintaa, kun ne vääristävät yritysten välistä kilpailua.

Ajattelu hallitsi EU:ssa 2000-luvulle saakka. Sitten tuli finanssikriisi ja valtavat pankkien tuet, uusiutuvan energian tuet ja viimeisimpänä kierrätystä edistävät tuet

– Nyt EU-maiden myöntämät valtiontuet ovat suuremmat kuin vuosikymmeniin, sanoo Eelis Paukku.

Oikeudellisesti kiinnostava johtopäätös on, että perussopimusten varsin laveaksi kirjoitettuja valtiontukisääntöjä tulkitaan epämääräisen ”yhteisen edun” näkökulmasta. Tulkintaa tekee EU-komissio, jolta saa luvan tukimuotoihin, jotka edistävät enemmän yhteistä etua kuin haittaavat kilpailua.

Eelis Paukun yksi pääväite on, että samalla kun valtiontukikielto on ulotettu muun muassa verotukiin, niiden takaisinperintään ja uhkasakkoihin, toisaalta poikkeuksien kautta sallitut tukimuodot ovat lisääntyneet. Ennuste tulevaisuuteen on, että valtioiden yrityksilleen maksamat tuet vain kasvavat ilmastonmuutosta hidastavien päätösten seurauksena.

Esimerkiksi Paukku nostaa EU-komission 1 000 miljardin euron suuruisen ilmastopaketin Green Dealin rahoituksen.

– Yleinen käyttäytymismalli jäsenmailla on, että jos ne saavat myöntää tukea yrityksilleen, ne myös sitä myöntävät.

Päivän lehti

19.2.2020