Uutiset

Toivo Kärjelle paljosta kiitollinen

Kevyen musiikin monitoimimies, sanoittajamestari Veikko Olavi ”Vexi” Salmi on paljosta kiitollinen oppi-isälleen Toivo Kärjelle, jonka syntymästä tuli tänä vuonna kuluneeksi 90 vuotta.

Salmi tapasi Toivo Kärjen ensimmäisen kerran tammikuussa 1966, jolloin hänen suojattinsa Antti Hammarberg eli Irwin Goodman teki ensimmäisen levityssopimuksensa Musiikki-Fazerin kanssa.

Tapaaminen iskelmämestarin ja jo parin Irwinin hitin jälkeen suuria itsestään luulleen hämeenlinnalaisen biisinikkarin välillä kulki suurinpiirtein näin:

– Jos minä olisi Vexi Salmi, opettelisin riimit.

– Mitä ne ovat?

– Etkö sinä tiedä, mitä ovat riimit. Ne ovat loppusointuja.

– Aha.

– Tässä on sinulle kirja. Lue se, niin opit jotain.

Keskustelu jatkui viikon kuluttua:

– Nyt osaan jo kaiken.

– Niin niin, niin niin. Jos minä olisin Vexi Salmi, opettelisin nuotit.

– Miksi? Sinähän sävellät, minä en.

– Jos osaa nuotit, on helpompi kirjoittaa tekstiä valmiiseen melodiaan. Se on kuin kartta.

– Aha. Mistä ne nuotit oppii?

– Kirjasta.

Keskustelu jatkui viikon kuluttua. Vuosien saatossa Vexi Salmi oppi riiminsä ja nuottinsa.

– Toivo Kärki opetti, että ammatikseen sanoitustyötä tekevän on hallittava musiikki laajasti. Kun rikotaan sääntöjä, täytyy tietää, miksi niin tehdään, Salmi sanoo.

Kärki oli humaani ihminen

Vuonna 1970 Vexi Salmi jankutti itsensä Musiikki-Fazerille kuukausipalkkaiseksi sanoittajaksi. Esimiehenä oli tuotantopäällikkö Toivo Kärki.

Suomalaisen iskelmämusiikin tuotteliaimpiin sanoittajiin lukeutuneen Reino Helismaan vuonna 1965 tapahtuneen kuoleman jälkeen Vexi Salmesta tuli Junnu Vainion ohella yksi Toivo Kärjen läheisemmistä työtovereista.

Tärkeimpänä Toivo Kärjen opetuksena Salmi pitää ehdotonta ammattitaitoa ja humaania elämänkatsomusta.

– Ihmisenä Toivo Kärki oli lämminsydäminen. Hän ei puhunut pahaa kenestäkään. Joidenkin mielestä hän oli täysi mulkku, koska hän vaati alaisiltaan paljon.

Vuonna 1977 Vexi Salmi lähti Musiikki-Fazerilta ja perusti oman yrityksen. Kun Toivo Kärki lähti eläkkeelle Musiikki-Fazerilta, hän sai työhuoneen kahdeksi vuodeksi Salmen yrityksen tiloista.

– Suhteet Topiin säilyivät läheisenä aina hänen keväällä 1992 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Viimeiset puoli vuotta voimat olivat jaloista poissa. Tuolloin kontaktit hoidettiin puhelimessa. Topissa oli omituista miehuutta. Hän ei halunnut, että kukaan tulee katsomaan hänen raihnaisuuttaan.

Kenraalibasso opittu Merikannolta

Nykyisistä iskelmäsäveltäjistä Veikko Samulista, Kassu Halosesta ja Jori Sivosesta Vexi Salmi sanoo, että he ovat lukeneet tarkkaan Toivo Kärjen nuotit, sointuopit ja kenraalibasson.

– Aidointa Toivo Kärkeä on luontainen harmoniantaju. Topi sävelsi ilman instrumentteja työpöytänsä ääressä. Ensiksi hän kirjoitti melodian, sitten basson ja lopuksi soinnut.

– Kärki käytti mestarillisesti kenraalibassoa, jonka hän oli oppinut Aarre Merikannolta. Sota-aikana patterinpäällikkönä Syvärillä hän kävi kirjeenvaihtoa Merikannon kanssa.

Sota pelasti mestarin Suomelle

Toivo Kärki on suomalaisten tunteiden tulkki. Kevyen musiikin saralla Vexi Salmi löytää yhtymäkohtia Georg Malmsteniin.

– Malmstenin äidinkieli oli ruotsi. Hänen mollinsa ei kuulostanut lainkaan surulliselta, vaan siinä oli tiettyä kepeyttä. Suomalaisen iskelmän surumielinen slaavipohjaisuus on paljolti Toivo Kärjen käsialaa.

Salmi uskoo, että Toivo Kärki olisi menestynyt myös suuremmilla estradeilla.

– Hän oli kunnianhimoinen ja ahkera. Vuonna 1939 hän voitti brittiläisen Melody Maker -musiikkilehden sävellyskilpailun. Hän oli lähdössä Amerikkaan, kun kutsu kävi talvisotaan. Sota pelasti Toivo Kärjen Suomelle.

Vexi Salmi sanoittaa edelleenkin noin sata laulua vuodessa ja kirjoittaa kolumneja lehtiin. Musiikin tuottajan työt hän on jättänyt nuoremmille. (Häsa)