fbpx
Kolumnit Uutiset

Tolkutonta talouskeskustelua

Suomalainen talouspoliittinen keskustelu menee valitettavan usein tolkuttomaksi inttämiseksi.

Toisten mielestä velkaelvytyksellä pitää vivuttaa taloutemme kasvuun. Vastustajat näkevät ainoana vaihtoehtona julkisten menojen leikkaamisen velkaantumisen hillitsemiseksi.

Omia mielipiteitä vahvistetaan usein Nobel-palkittujen talousgurujen lausahduksilla ja teorioilla. Elvytyksen kannattajat vetoavat usein yhdysvaltalaisen taloustieteilijän Paul Krugmanin ajatuksiin velalla elvyttämisen siunauksellisuudesta.

Niin ikään Nobelilla palkittu Joseph Stiglitz puolustaa velalla elvytystä ja sanoo, että ryöstätte lapsiltanne, jos jätätte nyt tulevaisuuden investoinnit tekemättä.

Mukaan on vedetty jopa vapaiden markkinoiden talousteorian luojan Adam Smithin ajatuksia. Hänen oppejaan ihaili ja osin myös toteutti Margaret Thatcher.

Tällaisesta teoriatasolla käytävästä inttämisestä ei jää mitään käteen. Sen sijaan, että kinataan juupas – eipäs, pitäisi ajatella sekä että.

Suomella ei ole vielä mahdottomasti julkista velkaa muihin Euroopan maihin verraten. EU-maiden velkaantumiskeskiarvo on 90 prosentin tietämillä bruttokansantuotteesta. Suomen valtion velan vastaava prosenttiluku on 60.

Velkaantumisvauhti on kuitenkin reipasta.

Elvyttäminen ei ole mahdoton ajatus. Ratkaisevaa on, miten elvytetään. Velalla elvytys kulutuskysyntää ylläpitämällä on pitkän päälle tuhoisaa. Se on nyt nähty. Jos investoidaan kilpailukykyä ja tuottavuutta parantaviin hankkeisiin, ollaan oikealla tiellä.

Paljon on puhuttu myös homekoulujen ja tiestön kunnostamisesta. Niitäkin voidaan tehdä.

Kärki on kuitenkin suunnattava rakenteiden uudistamiseen julkisella puolella. Samalla pitää työn tekemisen ehtoja päivittää nykypäivään ja yhdistää sosiaaliturvaa ja työntekoa niin, että työnteko on aina joutenoloa kannattavampaa.

Onnistunutkaan elvytys ja työelämän uudistaminen eivät poista julkisten menojen säästötarvetta. Vaikka julkinen puoli tehostuisi suurin harppauksin, eivät menot supistu, koska kansakunta ikääntyy nopeasti. Hoivamenot kasvavat väkisinkin.

Suomi on tilanteessa, jossa pitää leikata, uudistaa työelämän pelisääntöjä ja rakenteita sekä täsmäelvyttää. Lainarahaa on käytettävä vain tuottavuutta parantaviin investointeihin.

Jatkuva velkaantuminen suhteessa bkt:een ei voi enää pitkään jatkua.

Menot