Uutiset

Tonnikalaon todellisuutta

Opiskelijat ovat saaneet vihdoin apua ikuiseen rahanpuutteestaan valittamiseen. Suomalaisten opiskelijoiden köyhyys on vihdoin todistettu tutkimustiedoin.

Nordea vertaili opintoetuja Pohjoismaissa. Vertailun mukaan suomalainen opiskelija saa vähemmän rahaa kuin yksikään pohjoismaalainen toverinsa.

Ero kuukaudessa esimerkiksi ruotsalaiseen opiskelijakollegaan on noin 50 euroa. Suomalaisen opiskelijan kuukausibudjetissa, jossa kuukauden tulot ovat 650 euroa (kolmasosa tästäkin on lainarahaa), puolisataa euroa lisää rahaa olisi valtava asia.

Opiskelija syö 50 eurolla ainakin kaksi viikkoa. Makaronipussi maksaa 29 senttiä. Tonnikalapurkki hieman enemmän. Viidelläkymmenellä eurolla saa paljon makaronia ja tonnikalaa.

Opiskelijapiireissä on jo pitkään ollut tiedossa, että valtion opintotuilla ei elä. Edes valtion tukia ja opintolainaa yhdistämällä ei rahan riittämään saaminen ole helppoa.

Elintasoaan ei kuitenkaan voi parantaa töissä käymällä. Sillä jos opiskelija innostuu liikaa käymään töissä, napsaisee Kela opintotuet pois.

Liika työnteko hidastaa opiskelua ja opintoajat venyvät liian pitkiksi. Sen takia Suomessa opiskelijoiden palkkatuloille on asetettu tiukat kuukausirajat.

Suomi antaakin opiskelijoidensa tienata Pohjoismaista vähiten.

Siinä missä Norjassa opiskelija saa tienata noin tuhat euroa kuussa, suomalaisen opiskelijan ei sovi tehdä töitä kuukaudessa kuin korkeintaan 750 euron edestä. Ero rahan määrässä on tässä suhteessa suorastaan huikea. 250 eurolla saa monta makaronipussia.

Valtion valitus opiskelijoiden työssä käymisestä ja opiskeluaikojen venymisestä on jo lähtökohdiltaan epäreilu. Tuskinpa monikaan opiskelija kuluttaisi tenttiinlukuiltojaan töissä kaupan kassalla, jos heillä olisi mahdollisuus valita.

Harva opiskelija käy töissä tahallaan viivästyttääkseen valmistumistaan. Taloudellisesti on vain kovin vaikea pärjätä opintoeduilla, joita ei Suomessa ole korotettu vuosiin.

Vaihtoehtoa, että korkeammat opintotuet voisivat vähentää opiskelijoiden työssä käymistä, ei tietenkään oteta huomioon.

Opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston neuvottelevan virkamiehen Leena Koskimiehen mukaan ”Suomessa sekä opintorahaan että asumislisään on selviä korotuspaineita”.

Vuokranmaksupäivänä ei kuitenkaan paljon lohduta se, että opetusministeriö mielii korottaa opintoetuja, kun valtiovarainministeriön vastaus näihin haaveisiin on jyrkkä ei.

Valtio vaatii opiskelijoiden elävän joko pyhällä hengellä tai vanhempien rahoilla. Jos kumpaistakaan ei tahdo löytyä, on opiskelija melkoisessa ahdingossa.

Nordean opintoetujen vertailua lukiessa monen opiskelijan valtaa varmasti ”mitäs minä olen sanonut”-tunne. Valitettavaa on, että tämän tunteen avulla ei voi maksaa vuokraa tai laskuja.

ANNI ERKKO

kirjoittaja on Hämeen Sanomien toimittaja

anni.erkko@hameensanomat.fi

Päivän lehti

31.3.2020