Kolumnit Uutiset

Tonttimaata kaupungille vaikka väkisin

Metropolialueelle itsensä lukeva Riihimäki haluaa turvata kasvunsa. Siihen tarvitaan joka vuosi 50 tonttia, jotka joko vuokrataan tai myydään omakotirakentajille. Tonttimaata on ollut tarjolla aivan ydinkaupungin laitamilta eikä maanhankintakaan ole ollut kuin neuvottelu- ja hintakysymys.

Tilanne on kuitenkin muuttunut taas hankalaksi. Kun Vahteristo saatiin sopivasti jaettua virkistys- ja omakotikäyttöön, on taas jouduttu uuteen hakaukseen. Asutusta halutaan nyt levittää moottoritien yli Kalmuun.

Vahteriston rakentamisesta väännettiin vuosikymmenen verran ennen kuin päätös saatiin aikaiseksi. Silloin liikuttiin kaupungin maalla. Nyt suunnitellaan 300 hehtaarin aluetta, jonka omistavat yksityiset maanomistajat.

Kun kaupunki vuonna 2006 tutki kaupungin kasvusuuntia, katsottiin Riuttaan, Arolammille tai Kalmuun.

Kuuden vuode
n
ajan kaupunki on neuvotellut Kalmun maanomistajien kanssa maakaupoista. Maata saatiin aluksi ostettua pala palalta 1,55–1,76 euron neliömetrihintaan, mutta nyt kaupanteko on hyytynyt.

Koska kaupunki on jo käyttänyt rahaa alueen suunnitteluun ja maanhankintaan reilusti parin miljoonan euron verran, joudutaan mittaamaan päättäjien halut lunastaa maita.

Joulun alla vuonna 2008 kaupunginhallitus ei ollut valmis hakemaan ympäristöministeriöltä lupaa lunastusmenettelyyn. Nyt hallituksen kokoonpano on uusi, mutta vaalien lähestyminen saattaa viedä jäsenten uskalluksen.

Päättäjät puhuvat lunastuskortin kokeilusta, mutta maanomistajien kielellä maita uhkaa pakkolunastus.

Vaikka lunastusmenettelyllä ei aiota hankkia yhtään olemassa olevaa kotitaloa eikä pihapiiriä, maanomistajille omille maille kohdistuva uhka on aito. Tuttu maaseutukuva muuttuu nopeasti urbaaniksi lähiöksi.

Riutan ja Arolammin vaihtoehdot hiertävät vieläkin ikään kuin vaihtoehtoina Kalmulle, vaikka kaupunginvaltuusto teki selvän kasvusuuntapäätöksen. Päätöksen purkaminen kuuden vuoden maakauppaneuvottelujen, osayleiskaavoituksen ja suunnittelun jälkeen olisi niin kallis ratkaisu, ettei siihen taatusti lähdetä.

Tehtyä päätöstä voi kuitenkin kuntarakenneuudistuksen valossa arvostella jälkiviisaasti. Kun Hyvinkää ja Riihimäki on piirretty yhteiseen nippuun, Riihimäen kasvattaminen kohti Hyvinkäätä tuntuisi kaikkein järkevimmältä suunnalta.

Siinä juuri taitaakin piillä Arolammin vaihtoehdon hautaamisen syy. Edes Arolammilla ja Hyvinkään läheisyydessä asuvat riihimäkeläiset eivät juuri hurraa naapurikaupungin suuntaan.

Riihimäellä riittää lähiaikoina suuria tunteita, kun otetaan kantaa maan lunastukseen ja Riihimäen, Hyvinkään, Hausjärven ja Lopen liitokseen. Myllerrys on todiste kaupungin kehityksestä.