Uutiset

Toripuistoissa henkii Versailles

Hämeenlinnan kaupungin suunnitelmat Kirkko- ja Toripuiston palauttamisesta 1900-luvun alun loistoonsa, ovat tervetulleita. Tervetulleita ne ovat siksikin, että puistot ovat ainoa muisto maineikkaan arkkitehti Armas Lindgrenin (1874-1929) työstä kotikaupungissaan Hämeenlinnassa. Kotikaupunki on nimittäin vuosikymmenten kuluessa ehtinyt purkaa muun muassa Lindgrenin suunnittelemat Enok Rytkösen kirjakaupan ja Birger Jaarlin katu 4:ssä sijaitsevan asuintalon. Puistojen lisäksi Lindgrenistä muistuttaa enää osa Skogsterin vanhasta liiketalosta.

Lindgren on Hämeenlinnan torin ja sen itäpuolella olevien puistojen isä. Vuonna 1908 suunniteltu tori näki päivänvalon vuonna 1911. Ainoastaan Lindgrenin kolmea vuotta myöhemmin suunnittelemaa kauppahallia ei koskaan Hämeenlinnaan rakennettu. Muuten tori ja sen ympäristö toteutettiin pitkälti Lindgrenin suunnittelemalla tavalla ja kustannusten leikkauksiinkin saatiin arkkitehdin suostumus.

Keskustan puistoja ei ole syyttä suotta kuvailtu Hämeenlinnan helmiksi. Sitä ne ovat, vaikkeivät nyt ihan esikuvansa Versaillesin loistoon ylläkään.

Kuka ihmeen Lindgren?

Armas Lindgren oli aikanaan merkittävä vaikuttaja paitsi arkkitehtinä myös opettajana.

Hän toimi kymmenen vuotta (1902-1912) Taideteollisuuskeskuskoulun korkeamman osaston (nykyinnen Taideteollinen korkeakoulu) taiteellisena johtajana. Muutamaa vuotta myöhemmin hänet nimitettiin Teknillisen korkeakoulun ensimmäiseksi rakennustaiteen professoriksi.

Jo ennen valmistumistaan Lindgren aloitti yhteistyön Eliel Saarisen ja Herman Geselliuksen kanssa. Arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren & Saarinen suunnitteli vuosisadan vaihteessa muun muassa Pariisin maailmannäyttelyn paviljongin ja Kansallismuseon rakennuksen. Perustettuaan oman toimiston vuonna 1905 Lindgren suunnitteli useita asuinrakennuksia Helsinkiin ja Viroon sekä esimerkiksi Haikon kartanon ja Kulosaaren kasinon. Myös kuulu Estonia-teatteri Tallinnassa on Lindgrenin käsialaa.

Tuottelias arkkitehti syntyi Hämeenlinnassa vuonna 1874 kollega Anton Vilhelm Lindgrenin ja Amanda Wetterstenin perheeseen. Koti oli sivistynyt, sillä maisteri-isä oli Hämäläisen toimittaja ja myöhemmin myös kustantaja sekä kielenkääntäjä ja tunnettu kunnallismies.

Poika sai jo kotonaan varmasti aimo annoksen myös kulttuuria, sillä Anton Vilhelm Lindgren oli ensimmäisiä Aleksis Kiven tuotannon ymmärtäjiä Suomessa. Lindgren oli ottanut osaa Kiven kanssa samaan valtion palkinnosta käytyyn kilpailuun osaa. Lindgrenin Hämeenmaa ei pärjännyt, mutta Kiven Nummisuutarit sen sijaan voitti ensimmäisen valtion kirjallisuuspalkinnon.

Armas Lindgren kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta vuonna 1892 ja lähti opiskelemaan Helsinkiin, jossa hän valmistui arkkitehdiksi vuonna 1897. Seuraavana vuonna hän avioitui Irene Olivia Hellstenin kanssa.

Lindgren kuoli yllättäen 55-vuotiaana sydänhalvaukseen vuonna 1929 Kööpenhaminassa, kun hän oli palaamassa takaisin Suomeen Ranskaan tekemältä automatkalta.

SAILA KARPIOLA

Päivän lehti

26.11.2020

Fingerpori

comic