Uutiset

Trumpin suosimat privaatit tapaamiset toimivat tulppana Venäjän ja Yhdysvaltojen erimielisyyksien ratkomiselle

Trumpin ja Putin tapaaminen oli osapuolilta myönnytys, mutta ei tuota suuria edistysaskelia, arvioi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump kättelivät toisiaan tavatessaan perjantaina G20-ryhmän kokouksen yhteydessä Japanin Osakassa. Kuva: MICHAEL KLIMENTYEV / EPA
Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump kättelivät toisiaan tavatessaan perjantaina G20-ryhmän kokouksen yhteydessä Japanin Osakassa. Kuva: MICHAEL KLIMENTYEV / EPA

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat Japanin Osakassa perjantaina. Trump tapasi Putinin kahdenkesken, kuten hän aikoo tavata muitakin johtajia G20-ryhmän kokouksen yhteydessä. Lauantaina vuorossa on Kiinan presidentti Xi Jinping.

Trumpin suosimat yksityiset tapaamiset ovat Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltolan mukaan ongelma etenkin Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteille.

– Sekä Putin että Trump haluaisivat painaa uudelleenkäynnistysnappia, mutta muuten kuin retoriikan tasolla se ei onnistu. Koska Trump on tapaamisissa yksin, niiden tahtotila ei välity Yhdysvaltojen hallinnolle, hän sanoo.

Tapaaminen oli kaksikon ensimmäinen virallinen tapaaminen sen jälkeen, kun he neuvottelivat Helsingissä heinäkuussa 2018. Aaltola pitää Helsingin huippukokousta hyvänä esimerkkinä tästä tyhjäkäynnistä. Kokous päättyi hämmennykseen siitä, mitä siellä oltiinkaan puhuttu saati sovittu.

– Jos olisi isot neuvottelutapaamiset molemmilta puolilta, vaikuttavuus olisi eri luokkaa. Nyt kongressi, joka valvoo hallinnon toimia, ei saa tarvitsemiaan tietoja, Aaltola sanoo.

Trump arvostaa luottamuksellisuutta

Trump menee tapaamisiin yksin, koska se on hänen tapansa johtaa. Ennen Osakan-tapaamista hän sanoi toimittajille, ettei kuulu kenellekään, mitä hän aikoo Putinille sanoa.

– Trump kokee omat kykynsä suuriksi. Hän arvostaa luottamuksellisuutta, sillä niin bisnesmaailmassakin toimitaan. Se ei kuitenkaan toimi, kuten Trump ajattelisi sen toimivan tai Putin toivoisi sen toimivan, Aaltola sanoo.

Aaltola kuvailee Putinin ja Trumpin olevan samalla aaltopituudella, koska he ovat ideologisesti hyvin lähellä tosiaan. Molemmat vastustavat monikulttuurisuutta ja tukevat kansallisvaltiokeskeisyyttä.

– Venäjän aktivistivistit tukivat Trumpia erilaisilla keinoilla hänen presidentinvaalikampanjanssaan, mikä on myös yhdistävä linkki, hän huomauttaa.

Johtajien ajamat kansalliset intressit ovat kuitenkin ristiriidassa keskenään.

– Lista erimielisyyksistä on niin pitkä, että suurta edistysaskelta ei ole tämän tapaamisen pohjalta odotettavissa.

INF-sopimus keskustelussa

Trumpin ja Putinin ennakoitiin keskustelevan Iranin tilanteen lisäksi ydinasesopimuksesta.

Venäjä ilmoitti alkuvuodesta lähtevänsä keskimatkan ohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta. Sotilasliitto Naton mukaan Venäjällä on elokuuhun saakka aikaa tuhota sopimuksen kieltävät ohjukset, joita se on valmistanut.

– Trump tuskin on yksityiskohdista edes tietoinen. Luvassa on hyviä sanoja, Aaltola sanoo.

Venäjä vahvisti torstaina osallistuvansa Nato-kokoukseen ensi viikon perjantaina. Vielä tiistaina Yhdysvaltojen Nato-suurlähettiläs Kay Bailey Hutchinsonin oli epävarma Nato-Venäjä-neuvoston kokouksen toteutumisesta.