Uutiset

Tshernobylin ydinräjähdystä edeltäneitä olosuhteita löytyy tätä nykyä etenkin Lähi-idästä – Onnettomuutta tutkinut professori pitää kaupallista ydinenergiaa “tuhon reseptinä”

Harvardin professorin Serhii Plokhyn mukaan Lähi-idän maiden ydinturvallisuus muistuttaa monin tavoin Neuvostoliiton tilannetta.
Amerikanukrainalainen Harvardin professori Kuva: Tania D'Avignon
Amerikanukrainalainen Harvardin professori Kuva: Tania D'Avignon

Kylmä sota on ohi. Ukraina, Venäjä ja muut itäisen Euroopan maat ovat mukana kansainvälisissä sopimuksissa ja vaihtavat keskenään tietoja myös ydinturvallisuuteen liittyen. Tshernobylin kaltainen täydellinen tietojen pimittäminen ydinräjähdyksen sattuessa olisi nyky-Euroopassa mahdotonta.

Ydinenergian hyödyntäminen painottuu tällä hetkellä maihin, joilla ei ole pitkäaikaista kokemusta ydinvoiman käytöstä. Amerikanukrainalainen Harvardin professori Serhii Plokhy on huolissaan etenkin viime vuosina ydinreaktoreita hamunneiden Lähi-idän maiden ydinturvallisuudesta.

– Niiden tilanne muistuttaa monin tavoin Neuvostoliiton tilannetta, Plokhy sanoo.

Kyseisten maiden hallitukset ovat investoineet merkittäviä summia ydinvoimaloiden rakentamiseen. Aina niin ei ole tehty pelkästään taloudellisista syistä vaan taustalla voi olla halu kehittää ydinaseita. Mailta puuttuu tarvittavaa tietotaitoa.

– Esimerkiksi autoritaarinen hallinto, salailu, kytkökset armeijaan sekä kokemuksen puute ovat kaikki asioita, jotka vaikuttivat myös Neuvostoliitossa vuonna 1986, Plokhy tiivistää viitaten moniin ydinenergiaan vastikään siirtyneisiin maihin.

KGB raportoi ongelmista

Vuosi 1986 oli yksi kylmän sodan jännitteisimmistä ajoista. Ronald Reagan hallitsi Yhdysvaltoja ja Mihail Gorbatshov oli aloittanut kautensa vasta edellisenä vuonna.

Plokhylla on ollut tutkijana käytettävissään muun muassa Ukrainan KGB:n arkistot. Arkistoja tutkiessaan Plokhy havaitsi, että KGB:llä oli kaksijakoinen rooli Tshernobylin tapahtumiin liittyen.

– KGB oli samaan aikaan sekä hyvä että paha poliisi, hän tiivistää.

KGB seurasi Neuvostoliitossa tarkkaan kaikkea ydinvoiman rakentamiseen ja hyödyntämiseen liittyvää. Monet KGB:n eteenpäin raportoimat asiat tunnistettiin turvallisuusriskeiksi, mutta niitä ei aina huomioitu päätöksiä tehtäessä.

Toisaalta KGB hallitsi kaikkea tietoa. Usein se pimitti asioita sekä omilta kansalaisiltaan että ulkomailta.

Tieto onnettomuudesta yritettiin salata jopa voimalan työntekijöiltä. Tietojen pimittäminen johti monen säteilylle altistuneen kohdalla terveyden menettämiseen.

Tshernobylistä puuttui osaaminen

Plokhy yllättyi Tshernobylin onnettomuuden taustoja tutkiessaan siitä, että ydinvoimalasta vastuussa olleet eivät juuri tunteneet reaktorin toimintaa. He eivät voineet kuvitellakaan, että reaktori saattaisi räjähtää.

– Onnettomuuteen oltiin täydellisen valmistautumattomia.

Paikalle hälytetyillä palomiehillä ei ollut minkäänlaista koulutusta toimia ydinonnettomuuden sattuessa.

Myös Suomella on selkeä suhde Tshernobyliin. Se oli ensimmäinen Neuvostoliiton ulkopuolinen maa, joka sai merkittävän laskeuman. Suomi oli noina vuosina sosialistileirin ulkopuolisista maista kenties eniten tekemisissä neuvostoteknologian kanssa.

Ydinenergia ei toimi liiketoimintamallina

Ydinenergiassa on kyse liiketoiminnasta, joka pyrkii voittojen maksimointiin. Tavoitteisiin saatetaan pyrkiä kustannuksia leikkaamalla, jolloin turvallisuusasiat helposti kärsivät.

Ydinenergia ei ole nykyisin kilpailukykyistä esimerkiksi Yhdysvalloissa etenkään kaasuenergiaan verrattuna.

– Teollisuudessa ei liiku riittävästi rahaa, jotta turvallisuusnäkökohdat haluttaisiin huomioida. Kyseessä on tuhon resepti, Plokhy sanoo.

Fukushiman esimerkki osoittaa, että onnettomuuksia ei tapahdu vain itsevaltiaiden hallitsemissa maissa ja poliisivaltioissa vaan niitä voi tapahtua missä vain. Fukushimassa kyse oli nimenomaan kustannusten leikkaamisesta.

Tshernobyl – ydinkatastrofin historia

Amerikanukrainalaisen Harvardin professorin Serhii Plokhyn kirja Tshernobyl — ydinkatastrofin historia ilmestyi tällä viikolla suomeksi.

Kirja tarkastelee Tshernobylin historiaa Neuvostoliiton historian näkökulmasta ja Tshernobylin onnettomuuden vaikutusta Neuvostoliiton kaatumiseen.

Kirjan tavoitteena on avata tarinoita ydinräjähdyksen takana sekä räjähdyksen poliittisia ja sosiaalisia vaikutuksia.

Kirja sisältää haastattelumateriaalia useilta onnettomuudessa tavalla tai toisella osallisena olleilta. Plokhy seuraa tiettyjä hahmoja ja kertoo heidän henkilökohtaista tarinaansa läpi kirjan.

Ydinräjähdyksen jälkeisiä ensimmäisiä tunteja ja päiviä todistaneiden, hengissä selvinneiden määrä on rajallinen.

Päivän lehti

27.11.2020

Fingerpori

comic