Uutiset

Tuhansien kurkien keidas

Aamu valkenee harmaana ja kosteana Hulan laaksossa Genesaretinjärven pohjoispuolella. Golanin ylängöltä puhaltava kolea tuuli pörhistää mahtavan keisarikotkan sulkia sen repiessä kurkea aamiaiseksi vain sadan metrin päässä tarkkailukojusta.

Hieman loitommalla kiljukotka kaluaa toista kurjenraatoa. Kenties kurjet ovat aiemmin illalla tai yöllä jääneet sakaalien saaliiksi, ja niiltä jääneet tähteet kelpaavat nyt isoille petolinnuille.

Hulan laakso on tunnettu kurjistaan, joita alueella lepäilee ja talvehtii kymmeniätuhansia. Lehtikuva, Reuters.

Mutta kurkia täällä riittää. Niitä on nytkin useita tuhansia ja kaikkialta kantautuu raikuvia huutoja, kun yhä uusia parvia saapuu yöpymispaikoiltaan Hulan järveltä pellolle tarkkailukojun eteen. Paikallinen lintuopas pitää määrää kuitenkin vaatimattomana.

– Enimmillään niitä on ollut yli 20!q 000 yksilöä, mutta nyt (maaliskuun lopulla) suurin osa on jo lähtenyt muuttomatkalle pohjoiseen, kertoo Asaf Mayrose Israelin lintutieteellisestä keskusjärjestöstä IOC:stä.

Kurjet herkuttelevat pähkinöillä

Asafin mukaan Hulan laakso on tunnettu kurkien levähdyspaikkana niiden muuttomatkoilla Afrikkaan ja takaisin. 1990-luvulta lähtien ne ovat kuitenkin alkaneet myös talvehtia alueella.

– Aluksi lintuja jäi muutama sata yksilöä, mutta nyt talvehtivien kurkien määrä on jo parikymmentätuhatta. Kaikkiaan Hulan kautta arvellaan kulkevan jopa 60 000 kurkea, hän kertoo.

Selvin muutos tapahtui 1990-luvun alussa samoihin aikoihin, kun maapähkinän viljely Hulassa lisääntyi voimakkaasti.

– Sadonkorjuun jälkeen marras-joulukuussa kurjet herkuttelevat pelloille jääneillä maapähkinöillä. Tuolloin lintujen määrä on yleensä suurimmillaan. Kun pähkinät on syöty, osa kurjista jatkaa matkaansa etelään ja osa jää talveksi tänne, Asaf Mayrose jatkaa.

Vastaavanlainen ilmiö on hänen mukaansa havaittu myös Ranskassa ja Espanjassa.

Vahingot kuriin ruokinnalla

Koska runsas puolet Hulan laaksosta on maatalousaluetta, saattaa tuhansien kurkien massasta koitua myös merkittäviä vahinkoja. Ongelma on pyritty ratkaisemaan viljaruokinnalla. Sen ansiosta vahinkojen määrä on pysynyt kurissa ja alueesta on tullut merkittävä lintuturismin kohde.

Hulan kosteikkoon on helppo tutustua, sillä alueella on hyvä polku- ja siltaverkosto. Etualalla kiikaroimassa lintuopas Asaf Mayrose. Erkki Laine/HäSa

Kurkien ohella Hulan järvi ja sitä ympäröivä laakso tarjoavat yllin kyllin nähtävää. Alueella on havaittu kaikkiaan yli 300 lintulajia, joukossa parikymmentä maailmanlaajuisesti vaarantunutta lajia.

Taivaalla kaartelee useita pelikaaneja, pikkumerimetsot kuivattelevat siipiään rantakivillä ja kurkien joukkoon laskeutuu kymmeniä pronssi-iibiksiä. Niityllä mustafrankoliinit kuuluttavat äänekkäästi reviirejään. Hula on likimain ainoa paikka Israelissa, josta tämän harvinaisen kanalinnun voi yhä löytää.

Matalalla lahdella kahlailee useita haikaroita ja avosettejä, rantapuiden oksilla istuu kirjokalastajia tähyämässä saalista. Satojen vesilintujen joukosta löytyy myös alueen erikoisuus marmorisorsa. Aasiankalastajan ja aleksanterinkaijan värit ovat häikäisevän upeita.

Äkkiä lahdella syntyy paniikki, kun möhkälemäinen villisika ilmestyy esiin monimetrisestä ruovikosta, sitten toinen, ja kolmaskin. Vesilinnut ja kahlaajat pakenevat kauhuissaan.

Lopulta sikoja on kaikkiaan seitsemän ja ison karjun johdolla ne polskivat vauhdikkaasti lahden yli kadoten taas ruovikkoon toiselle puolelle. Saman tien linnut palaavat.

Alue kuivattiin 1950-luvulla

Hulan laakso on alun perin ollut eräs Lähi-idän suurimmista suoalueista, jonka Israelin valtio suunnilleen ensi töikseen vuonna 1948 päätti kuivata maatalouskäyttöön. Kuivatus toteutettiin 1950-luvun alussa, mutta tutkijat ja luonnonystävät onnistuivat pelastamaan kaikkiaan 6 000 hehtaarin alueesta pienen osan täydelliseltä tuholta.

Hulan tärkeimmillä lintupaikoilla on liikkumisrajoituksia. Erkki Laine/HäSa

Vuonna 1964 laakson eteläosasta muodostettiin Israelin ensimmäinen luonnonsuojelualue. Sen lisäksi vuonna 1994 merkittävä osa on ennallistettu lampien ja jokien kirjomaksi kosteikoksi, jossa nykyisin viihtyy monipuolinen sekä runsas linnusto ja kasvisto.

Alueella on hyvä polkuverkosto lintutorneineen ja tarkkailukojuineen, minkä ansiosta se on tuhansien lintuturistien suosima retkeilykohde. Varsinkin sapattina Hulassa käy paljon myös israelilaisia perheitä nauttimassa eväistään ja luonnosta. (HäSa)

Hulan laakso

Noin 6 000 hehtaarin alue Genesaretinjärven pohjoispuolella, Jordan-virran varrella.

Aikoinaan eräs Lähi-idän suurimmista makeanveden suoalueista, josta suurin osa kuivattiin pelloksi 1950-luvulla. Pieni osa säästyi, mutta useita eläin- ja kasvilajeja ehti kadota.
Nykyisin pääosa yhä maatalouskäytössä.

Eteläosassa runsaan 300 hehtaarin luonnonsuojelualue. Sen lisäksi merkittävä osa ennallistettu kosteikoksi 1990-luvulla.

Alueella tavattu yli 300 lintulajia, joukossa parikymmentä maailmanlaajuisesti vaarantunutta lajia, esimerkiksi keisarikotka ja marmorisorsa.

Hulan alue tunnetaan erityisesti kymmenientuhansien kurkien levähdys- ja talvehtimispaikkana. Enimmillään lintuja on laskettu 30 000 yksilöä kerralla.

Päivän lehti

25.5.2020