Uutiset

Tuhansien tuntien tarkkuuskello Hannu Korsmanin ylpeys

Riihimäkeläinen kelloseppä vie alan käsityöosaamisen esille WorldSkills -tapahtumaan.

Riihimäkeläinen kelloseppä Hannu Korsman vie WorldSkills 2005 -ammattitaidon kilpailuun Helsinkiin sekuntiheilurikellon, jota ei vuoden mittaan tarvitse käännellä oikeaan aikaan.

Tarkkuuslattiakello edistää tai jätättää vuodessa korkeintaan 15 sekuntia.

Kellon valmistaminen viimeistä osaa myöten käsityönä vei Korsmanilta työn ohella seitsemän vuotta eli 3 500 työtuntia. Edellinen vastaava kello valmistui Suomessa1960-luvulla.

– Könnin kellot käyvät jo toistasataa vuotta, vaikka niiden koneiston kuluvat käyntilaitteen kynnet on tehty teräksestä. Tässä sekuntiheilurikellossa on käytetty ensi kertaa Suomessa kynsinä huippukovaa rubiinia. Kellolla on edessään useita satoja vuosia, kertoo Korsman.

Sekuntiheilurikello valmistui Järvenpään kelloseppäkoulun vuonna 1996 käynnistämällä kellonrakentajakurssilla, jolla haluttiin herätellä henkiin käsityönä tehdyn kellon rakentamisen perinne. Kurssilla valmistui viisi kelloa.

Käsityönä valmistettu kello on arvoesine, joka kertoo ammattikunnalle tekijänsä taidosta, mutta on jokaisen katsojan silmissä kaunis kuin koru.

Edessä uusi suururakka

Nyt Hannu Korsman tutkii tourbillon-rannekellon suunnitelmia, joita on valmistellut jo parin vuoden ajan. Uniikkikellon valmistus tulee viemään 2 500 tuntia ja kellon hinta lähentelee 250 000 euroa.

– Tourbillon-kellon valmistaminen on minulle urani vaativin haaste. Se on taidonnäyte. Lahjakkuus ei jalostu, jollei työlleen uhraa aikaa. On kuin valmistaisi Rolls-Roycen.

Kun Hannu Korsman saa tourbillonin valmiiksi, hän pohtii vakavasti muuttoa Sveitsiin. Käsityölle ei kotimaassa löydy arvostavaa asiakaskuntaa, vaan asiakkaat liikkuvat Sveitsissä.

– Suomessa työskentelevät kolmisensataa kelloseppää hankkivat elantonsa kelloja myymällä ja huoltamalla. Minunkin leipäni tulee kellojen korjauksesta ja huollosta. Yritykseni on toiminut Riihimäellä jo 27 vuotta, mutta yhtään käsityönä tehtävää kelloa ei ole tilattu.

Arvokkaita kelloja näkee vuosittain esimerkiksi Baselissa järjestettävillä alan messuilla messuyleisön ranteissa.

– Maallikonkin on helppo erottaa arvokello, sillä kellon koneisto jätetään usein koristeellisesti näkyviin.

Kello kertoo statuksesta

Käsintehdyt kellot ovat maailmalla arvoesineitä siinä kuin kalliit korut. Sveitsissä ja Keski-Euroopassa samoin kuin Aasiassa käsin tehty rannekello kertoo käyttäjänsä kulttuurisesta taustasta ja sillä viestitään identiteettiä, arvoja ja sosiaalisia suhteita. Kello on miehinen koru, jonka hinta parhaimmillaan ylittää kalliin auton hinnan.

Tourbillon-kelloja valmistaa käsityönä Sveitsissä Brequet ja muutamat yksittäiset pienyritykset. Omega valmistaa puolisensataa koneellisesti koottua tourbillonia vuosittain.

– Tourbillon on taidonnäyte, sillä valmistetuista kelloista vain osa onnistuu, Hannu Korsman sanoo.

Suomessa kalliita käsintehtyjä rannekelloja ei juuri vastaan tule. Kellosepän katse kiinnittyy väkisinkin ihmisten kelloihin, mutta katsottavaa on yhä harvemmin.

– Kelloja ei Suomessa arvosteta. Halvat digitaalikellot ja nyt kännykkä ovat syrjäyttäneet kauniin ja arvokkaan kellon aseman. Nuoret eivät käytä enää ollenkaan kelloa. Kännykkä riittää.

Mekaanisen kellon arvo piilee sen kestävyydessä. Käsityönä tehdyn kellon arvoa lisää vielä sen muotoilu ja kauneus.

Kellosepät Hannu Korsman ja Harry Åkerman esittelevät tarkkuuskellojen valmistusta WorldSkills 2005 ammattitaidon MM -kilpailuissa lauantaina ja sunnuntaina 28. ja 29. toukokuuta.

Taustaa tarkkuuskelloista

– Sveitsissä syntynyt ja 15-vuotiaana Ranskaan muuttanut Abraham-Louis Breguet keksi ja patentoi tourbillon-mekanismin vuonna 1800.

– Tourbillonissa käyntilaite, ankkuri ja käymähaka, pyörivät kokonaan ympäri kerran minuutissa korjaten tavallisen käyntilaitteen edestakaisessa liikkeessä syntyvän aikavirheen.

– Breguetin jälkeen vain noin 250 kelloseppää on kyennyt valmistamaan käsityönä tourbillon-kellon. Richard Meis luettelee teoksessaan Tourbillon 120 mestarin nimeä.

– Sekuntiheilurikello eli tarkkuusseinäkello kehiteltiin 1600-luvulla tarkkaan ajan mittaukseen.

– Yleinen kellosepän opinnäytetyö 1900-luvun alussa. Vastavalmistunut mestari sai työpajaansa tarkan ajannäyttäjän.

Linkit: www.kello-korsman.com www.europastar.com ja www.wsc2005helsinki.com