Uutiset

Tuhoojakasvien voittokulku nakertaa Suomen luontoa

Suomen luontoon kuulumattomat vieraskasvit saavat hetki hetkeltä tiukemman jalansijan maamme niityillä. Ongelman laajuutta ei ole ympäristötarkastajien mukaan vielä edes tajuttu.

-Ehdottomasti liian vähän on tehty näiden kasvien torjumiseksi, toteaa ympäristötarkastaja Jaana Kaipainen Maa- ja metsätalousministeriöstä.

Samaa mieltä on Maritta Liedenpohja-Ruuhijärvi Hämeen ELY-keskuksesta.

-Tätä ei varmaan oteta tarpeeksi vakavasti, ennen kuin ongelma hajoaa käsiin.

Vieraskasveista vaikeita alkuperäiselle ekosysteemille tekee se, että jotkut niistä ovat varsinaisia tuhokoneita: Ne tukahduttavat muut kasvit varjoonsa ja erittävät kemiallisia yhdisteitä, jotka estävät muiden kasvien kasvua ja jopa tappavat niitä.

Jättimäiset myrkytykset vaarana

Muun muassa Varsinais-Suomessa ELY-keskus on lähtenyt jämäkästi puuttumaan vieraslajien leviämiseen torjuntatiimin ja muun toiminnan voimin. Ympäristöhuoltoyritykset Ekokem ja Veikko Lehti lähtivät mukaan talkoisiin, joissa yksityiset ihmiset saivat viedä haittakasveja Lehden vastaanottopisteeseen ja Ekokem hävitti kasvijätteen.

Hämeen ELY-keskus ei ole lähtenyt vastaavaan sotaan vieraskasveja vastaan.

-Meillä oli suunnitelmissa hanke, jossa olisi kartoitettu ja torjuttu tulokaslajeja, mutta sille ei valitettavasti löytynyt rahoitusta. Toivon, että Suomessa herätään ajoissa, ettei jouduta lähtemään jättimäisiin myrkytyksiin, sanoo Liedenpohja-Ruuhijärvi.

Aukoton laki loistaa poissaolollaan

Ihmisellekin myrkyllistä jättiputkea vastaan on Hämeenlinnassa käyty toimiin, mutta muita vieraslajeja ei ole lähdetty järjestelmällisesti hävittämään.

-Kyse ei ole piittaamattomuudesta, kyllä meillä on tästä keskusteltu ja jättipalsaminkin levinneisyyttä kartoitettu, mutta torjuntaan ei ole pystytty menemään, sanoo ympäristöasiantuntija Heli Jutila.

Jutilan mukaan ongelma on siinä, ettei laissa ole selkeää ja aukotonta velvoitetta kunnille vieraslajien torjunnasta. Kunnat keskittävät varoja niihin tehtäviin, jotka on selkeästi määrätty laissa.

-Kyse on valtakunnallisesta ongelmasta, jonka torjuminen on kuitenkin ollut pitkälti yksityisten ihmisten aktiivisuuden varassa, Jutila sanoo.

Jättiputken Hämeenlinnassa kuitenkin torjutaan tarvittaessa muitakin vieraslajeja, jos ne jollain alueella leviävät erityisen paljon tai uhkaavat levitä luonnonsuojelualueelle.

Puistopuutarhuri Jouni Keskimaan mukaan kaupunki torjuu jättiputkia kasvintorjunta-aine glyfosaatilla ja niittämällä. -Lisäksi joillekin paikoille on asetettu maahan musta tiivis kangas ja sitten maisemoitu se, jotta vuosikausia toimintakykyisinä pysyvät jättiputken siemenetkin kuolisivat, Keskimaa kertoo.

Ympäristöasiantuntija Jutila kehottaa ihmisiä ilmoittamaan kaupungille jättiputkien lisäksi muistakin vieraslajeista, jos ne jossain näyttävät kovasti leviävän, sillä yksittäisiin tapauksiin on mahdollista puuttua.

Esimerkiksi erään Hämeen Sanomien lukijan ihmettelemästä Solvikinniemen tienoilla voimakkaasti leviävästä jättipalsamista voidaan Jutilan mukaan päästä eroon.

-Lähistöllä sijaitsevan päiväkodin piha-alueen hoitoon voitaisiin ehkä liittää suunnitelma jättipalsamin kitkemisestä. Jos mukaan talkoisiin saadaan vaikka henkilökuntaa ja vanhempia, niin uskon, että tällainen voidaan saada tehtyä. (HäSa)