Uutiset

Tuhopoltot pitävät Suomea varpaillaan

Jotkut puhuvat tuhopolttojen aallosta, toiset sykleistä.
Moni on kuitenkin yhtä mieltä siitä, että kevään ja alkukesän tuhopoltot käynnistyivät toukokuussa Helsingissä VR:n makasiinien palosta. Vain vähän sen jälkeen Porvoon tuomiokirkko tuikattiin tuleen.

Suurista, valtakunnallisesti merkittävistä tuhopoltoista uutisoidaan näyttävästi. Psykiatrian dosentti, Turun Vankimielisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerma arvioi, että tuhopolttojen runsas mediapyöritys synnyttää joissakuissa halua kopioida ja pyrkiä samaan.

– Etenkin impulsiivinen ihmistyyppi, joka tekee harkitsematta, mitä mieleen juolahtaa, saattaa saada kipinän julkisuudesta. Tässä mielessä makasiinien tuhopoltolla oli ehkä käynnistävää voimaa, Lauerma otaksuu.

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jouko Allinniemi kertoo, että suurin osa tuhopoltoista tehdään nimenomaan hetken mielijohteesta, usein alkoholin vaikutuksen alaisena tai esimerkiksi nuorisoporukan ryhmäuhon rohkaisemana.

Tuhopolttaja harvoin pyromaani

Tuhopoltot ja pyromania tarkoittavat eri asioita. Ongelmia syntyy, jos nämä kaksi ilmiöitä rinnastetaan toisiinsa, sillä silloin luodaan helposti kuvaa marginaalisesta ilmiöstä, ja ongelman laajuus jää havaitsematta.

Jos tulta käyttää välineenä jonkin tavoitteen, esimerkiksi koston tai taloudellisen hyödyn, saavuttamiseksi on kyse tuhopoltosta.

Jos ihmisellä puolestaan on erityinen tarve käyttää tulta ja hän nauttii siitä, puhutaan pyromaniasta. Pyromaanin tekoset ovat tuhopolttoja, mutta ne ovat tahallisten palojen erityistapauksia.

Ylilääkäri Lauerman mukaan pyromaanien sytyttämiä paloja on vain muutama prosentti kaikista tahallisesti sytytetyistä tulipaloista.

– Yleensä silloin puhutaan pyromaniasta, jos palokohteen perusteella ei voi olettaa, että joku hyötyisi teosta esimerkiksi uskonnollisten syiden tai vakuutuspetoksen vuoksi.

Makasiinipalon ja Porvoon kirkkopalon sytyttäjien motiiveja Lauerma ei halua arvailla.

Lauerma erottelee pyromaniasta vielä pikkupyromanian, jota harjoitetaan tilaisuuden tullen, kun jokin helposti syttyvän näköinen varasto tai roskakatos sattuu osumaan näkökenttään.

Ylilääkäri muistuttaa, että tuli elementtinä on paitsi pelottava myös niin kiehtova, että toisinaan tavallisetkin ihmiset sytyttävät tulen takkoihinsa pelkästään huvin vuoksi, liekkejä katsellakseen.

Tuhopolttajlla yhteisiä piirteitä

Tuhopolttajia yhdistävät yleensä muutamat samankaltaiset piirteet. He ovat useimmiten huonosti toimeentulevia ja naimattomia miehiä, eikä heillä ole kunnollista ammattia. Myöskään ihmissuhteita heillä ei juurikaan ole.

Kaksi kolmasosaa tuhopolttajista on rikoksen tekohetkellä päihteiden vaikutuksen alaisena.

– Usein tuhopolttoon liittyy jonkinlainen mahdinkokemus, jos ei mitään muuta asiaa elämässään hallitse, ylilääkäri Lauerma analysoi.

Hänen mukaansa osalla tuhopolttojen tekijöistä on myös mielenterveysongelmia, kuten persoonallisuushäiriöitä tai itsetuhoista käyttäytymistä. Näilläkin henkilöillä alkoholismi on yleinen ongelma.

Tuhopolttajat ovat iältään yleensä 15-30-vuotiaita.

– Voittopuolisesti he ovat nuoria, kuten suuri osa rikollisista on, Lauerma summaa. (HäSa)

Kanta-Häme ollut tuhopoltoille altista aluetta

Kanta-Hämeessä on ollut tuhopolttoja maan keskiarvoa enemmän jo useiden vuosien ajan, kertoo Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jouko Allinniemi.

Tällä hetkellä Allinniemen mukaan ollaan kuitenkin tavanomaisissa lukemissa.

– Kevät ja kesä ovat normaalisti vilkasta tuhopolttojen aikaa, sillä muun muassa maastopalot syttyvät helposti, hän kertoo.
Esimerkiksi Hauholla ja Hattulassa oli keväällä tahallaan sytytettyjä maastopaloja.

Kesäisin roskalavat ovat Allinniemen mukaan tyypillisiä tuhopolton uhreja, ja ne kannattaa pitää erillään rakennuksista.

Tuhopolttoriskin voi minimoida myös siten, että rakennukset ja lähiympäristö valaistaan hyvin. Julkisissa rakennuksissa ja esimerkiksi teollisuusalueilla videokameravalvonta vähentää merkittävästi tahallisen palon vaaraa.

– Asuinalueilla naapureiden kannattaa pitää silmät auki ja reagoida siihen, jos pihalla tapahtuu jotakin epäilyttävää, Allinniemi muistuttaa.