Uutiset

Tukipalvelutyö erotetaan välittömästä hoivatyöstä – hoitajamitoituksen nosto vaatii 4 400 hoitajaa lisää vanhusten hoivakoteihin

Laki vanhusten hoivapalveluiden henkilöstömitoituksen nostosta 0,7:ään astuu voimaan elokuussa vuonna 2020. Luvassa on noin neljän vuoden siirtymäaika. Mitoituksen nostaminen tietää 230 miljoonan lisämenoja.

Vanhusten ympärivuorokautisen hoivapalveluiden yksiköiden henkilöstömitoitusta ollaan nostamassa 0,7:ään vuoden 2020 elokuusta lähtien. Hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti siitä on tarkoitus säätää lailla.

Nykyisin henkilöstön vähimmäismitoitukseksi on vuodesta 2013 lähtien sovelluttua laatusuositusta, jossa on määritelty 0,5 ammattihenkilöä asiakasta kohti. Tämä ei kuitenkaan kaikissa yksiköissä toteudu.

Lakiluonnos on valmistunut sosiaali- ja terveysministeriössä sekä hoitajamitoituksen valmistelua varten asetetussa jaostossa. Lakiluonnos lähetetään piakkoin lausuntokierrokselle ja sen jälkeen eduskunnalle hallituksen esityksenä syysistuntokauden aikana.

Vanhustenhoidon hoitajamitoitukseen luettavien työntekijöiden piiriä ei kiristetä, vaan myös työsuhteessa olevat opiskelijat ja hoiva-avustajat luetaan siihen mukaan.

Mitoitukseen laskettaisiin mukaan välittömään asiakastyöhön osallistuva henkilöstö. Välitöntä asiakastyötä tekevät huolehtivat asiakkaiden perustarpeista, hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta.

Sen sijaan välillistä tukipalvelutyötä, kuten siivousta, ruokahuoltoa ja pyykkihuoltoa ja kiinteistönhuoltoa ei jatkossa lasketa mukaan mitoitukseen, vaan se tarkoitus erottaa asiakastyötä tekevien työstä.

Tukipalveluja voitaisiin toteuttaa eri tavoin myös esimerkiksi ostopalveluina ja hyödyntämällä erilaisia teknologisia ratkaisuja.

Reilun kolmen vuoden siirtymäaika

Henkilöstön sitova 0,7 vähimmäismitoitus toteutetaan reilun kolmen vuoden siirtymäajalla, jolloin mitoituksen voisi vielä alittaa. Siirtymän aikana kaikissa pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon yksiköissä vaadittaisiin vähintään 0,5 ammattihenkilöä asiakasta kohti.

Siirtymäkausi päättyy 1. huhtikuuta 2023.

Tarvittaessa vanhustenhoidon yksiköissä olisi sovellettava myös 0,7 korkeampaa hoitomitoitusta, mikäli asiakkaat tarvitsevat raskaampaa hoitoa.

Palvelutarpeen arvioinnissa otetaan käyttöön kansallisesti yhtenäinen seuranta- ja arviointimittaristo.

– Olen odottanut tätä hetkeä vuodesta 2011 lähtien. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, totesi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sosiaali- ja terveysministeriön tiedotustilaisuudessa torstaina.

Helsingissä pidetyssä mediatilaisuudessa esiteltiin lakiluonnoksen sisältöä ja pohdittiin sitä, kuinka hoitajamitoitus toteutetaan.

Tilaisuudessa oli paikalla myös laaja joukko henkilöstömitoitusta valmistelleen jaoston jäseniä.

Kiuru huomautti, että lakiin on helppo kirjata 0,7 hoitajamitoitus, mutta jaoston jäsenillä on ollut kova ja haasteellinen työ etenkin siinä, miten tukityö erotetaan välittömästä asiakastyöstä ja siinä miten hoitoisuuden määrittely otetaan käyttöön.

Uudistuksen myötä käyttöön otettavalla arviointimittaristolla määritellään asiakkaan hoidontarve (hoitoisuus), joka määrittää puolestaan sen, tulisiko yksikössä olla vielä korkeampi hoitajamitoitus.

– Ilman vahvaa hoitoisuuden määrittelyä, olisi pelkona se, että sitovasta 0,7 saattaisi tulla minimi tai maksimi, Kiuru sanoi.

Kiurun mukaan Suomessa on jo nyt yli 90 yksikköä, jotka menevät yli nykyisten hoitajamitoitussuosituksen ja palveluntuottajista 22 prosentilla 0,7:n mitoitus toteutuu.

Mistä rahat ja hoitajat mitoituksen nostoon?

Hoitajamitoituksen nosto vaatisi kuitenkin rahaa ja lisää hoitajia. Henkilömitoitusjaoston tuoreiden laskelmien mukaan rahaa toteutukseen tarvittaisiin 230 miljoonaa tällä vaalikaudella. Pysyviä hoitajia puolestaan tarvittaisiin 4 400 lisää. Lukuun ei ole kuitenkaan laskettu sijaisia.

– Julkisuudessa on puhuttu paljon siitä, onko meillä varaa toteuttaa hoitajamitoitus. Budjettiriihessä teimme päätöksen siitä, että hallitus sitoutuu parantamaan vanhuspalveluja ja varaa siihen resurssit, Krista Kiuru sanoi.

– Laiminlyöntien aika on ohi, hoitajamitoituksen toteuttamien Suomessa on mahdollista. Rahoittaminen on edessä ensi keväänä julkisen talouden suunnitelmassa.

Hänen mukaansa rahoituksen yksityiskohtiin ei vielä tässä vaiheessa voi ottaa kantaa.

– Minusta tässä on kyse viime kädessä työn arvostuksesta. Hallituksen lähtötilanne oli se, että tarvitsemme hoitajia lisää.

Kiurun mukaan ”asiat ovat kuitenkin hoidettavissa”, sillä vanhuspalveluille halutaan antaa kunnianpalautus.

Hoitajapulan paikkaamiseen Kiuru nosti esiin myös alaa vaihtaneet hoitajat.

– Toiveita on saada sellainen kunnianpalautus, että alalta lähteneet saataisiin takaisin. Vanhuspalvelun vetovoima on paljon kiinni säällisistä työoloista.

Kiurun mukaan tehdyt vaikutusarvioinnit tosin osoittavat, että alan vaihtajia ei ole niin paljon ole kuin julkisessa keskustelussa on annettu aiemmin ymmärtää.

Uudistus tehdään kahdessa vaiheessa

Muutokset koskevat vanhuspalvelulain 15 ja 20 pykälää. Lakiin lisättäisiin säännökset henkilöstön vähimmäismitoituksesta ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä ja työnjaon selkeyttämisestä sekä toimintakyvyn arvioinnin kansallisesta mittaristosta.

Henkilöstömitoitusta 0,7 työntekijää asiakasta kohti noudatettaisiin 1. elokuuta 2020 lähtien. Siirtymäaikana mitoituksen voi alittaa, jos toimintayksikössä kyettäisiin huolehtimaan riittävästä hoidosta ja huolenpidosta.

Mitoituksen pitäisi kuitenkin olla vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Siirtymäaika päättyy 1. huhtikuuta 2023.

Hoitajamitoituksella tarkoitetaan sitä, kuinka monta hoitajaa yhtä hoidettavaa kohden on.

Lakiluonnos lähetetään piakkoin lausuntokierrokselle ja sen jälkeen eduskunnalle hallituksen esityksenä syysistuntokauden aikana.

Hoivayksiköiden sitovan henkilöstömitoituksen kirjaaminen lakiin on ensimmäinen osa vanhuspalvelujen uudistamisessa.

Laajempaa uudistusta suunnitteleva työryhmä tekee ehdotuksensa vanhuspalveluja koskevista muista uudistuksista tämän vuoden loppuun mennessä.