Uutiset

Tukkirekkojen paino ehkä kasvaa

Suomen metsäteollisuus haluaa parantaa puunkuljetusten kustannustehokkuutta kasvattamalla tukkirekkojen kokonaispainoja. Kuljetusyrittäjät suhtautuvat ajatukseen varovaisesti. Sitä ei vastusteta, muttei riemunkiljahduksiakaan päästellä.

Keskeistä on löytää yhteisymmärrys siitä, millä tavoin ja miten paljon painoja korotetaan, jos korotetaan. Yhteen soviteltavia palikoita on kovin paljon yksityistieverkon kestävyydestä tulossa olevaan ajoneuvojen painoja koskevaan EU-asetukseen.

Ruotsissa on kokeiltu 90 tonnin painoista jättirekkaa. Suomeen tuollaisia järkäleitä ei olla hamuamassa, vaan nykyisen kaluston painoja halutaan nostaa.

-Haluaisimme lisätä tukkirekan vetoauton ja kantavuutta, kertoo Metsätehon kuljetustekniikan asiantuntija Antti Korpilahti. Metsäteho on Suomen suurimpien metsäfirmojen ja sahojen omistama tutkimusyksikkö.

Tukkeja pitää lyhentää

Vetoauton painon lisääminen edellyttää kuormatilan koko pituuden nykyistä tehokkaampaa hyödyntämistä. Se taas edellyttää tukkien pituuden lyhentämistä, jotta kyytiin mahtuu kaksi nippua nykyisen yhden asemesta.

Myös vetoauton akselien määrää pitää lisätä, jotta akselipainot pysyvät aisoissa. Liian suuriksi kasvavat akselipainot rikkoisivat tiet. Korpilahden mukaan 76 tonnia voisi olla tavoiteltava rekan kokonaispaino. Nykyisin rekka voi painaa enintään 60 tonnia.

Vetoauton painon kasvattaminen parantaisi liikenneturvallisuutta, kun yhdistelmän hallittavuus paranisi. Ruotsalaisessa jättirekassa on vain lisätty yksi perävaunu tavalliseen tukkirekkaan, mikä liukkaalla tekee yhdistelmästä epävakaan.

Teollisuudelle kilpailukykyä

Mäntsäläläinen rekkayrittäjä Antero Airio sanoo suhtautuvansa painojen korottamiseen varauksella, muttei välttämättä ole sitä vastaan.

-Teollisuuden kilpailukykyä ei saa unohtaa. Puuala ei ole ainoa, jossa kuljetusten mittoja ja painoja pitäisi kasvattaa työpaikkojen säilyttämiseksi Suomessa, hän sanoo.

Hän kantaa huolta myös omasta bisneksestään.

-Ala on ahtaalla. Meidän täytyisi saada täysi korotus taksoihin, jos alamme muuttaa kalustoa. Minulla on huoli, saadaanko sijoitettu raha takaisin. Onko yksityisteiden omistajilla halua muuttaa teitään niin, että niillä pystytään ajamaan isoilla vehkeillä?

Hänen mielestään isommilla kuormilla ajaminen voisi toimia Pohjois-Suomessa, jossa etäisyydet ovat pitkiä. Ruuhka-Suomen teille hän ei usko niiden sopivan.

-Minun autoni ajavat puuta esimerkiksi Espoon metsistä. Joudumme hakemaan kuormia kevyen liikenteen väyliä ja jalkakäytäviä pitkin, hän kertoo.

Antero Airio sanoo, että 64 tonnin enimmäispaino olisi järkevä nykykalustolle.

Kosolti avoimia kysymyksiä

Metsäalan kuljetusyrittäjien järjestön toiminnanjohtaja Kari Palojärvi sanoo kuten Airiokin, ettei järjestö vastusta eikä puolla painojen korotusta. Kriittisiä ajatuksia hän kuitenkin esittää.

-Koskaan eivät yrittäjät ole hyötyneet painojen korottamisesta. Vain metsäteollisuus voittaa siinä.

Hän kertoo, että nykyisiäkään maksimipainoja ei saada täyteen, kun ajetaan kuivahtanutta puuta. Autoissa ei ole tilaa kyllin isoille kuormille. Maksun yrittäjät saavat useimmiten kuorman painon mukaan.

-Tiestön ja siltojen kestävyys ovat kysymysmerkkejä, samoin turvallisuus talvella. Isojen kuormien reiteillä tienhoidon pitää olla ihan eri tasolla kuin nyt. Nykyisiäkään autoja ei tahdo saada ympäri metsäautoteiden kääntöpaikoilla, hän luettelee pulmallisia asioita.

Koko kuljetusketjun kulut laskettava

Painojen korottamisen kustannushyötyjen laskemisessa pitää Palojärven mukaan ottaa huomioon koko kuljetusketju. Ruotsissa on kokeiltu ajamista 90 tonnin rekalla kahden tukkiterminaalin välillä pitkää reittiä.

Suomessa terminaaleja ei juurikaan ole, ja jollakin tukit on tuotava metsästä terminaaliin ja vietävä seuraavasta terminaalista jalostettaviksi.

Liikenneministeriö odottaa nyt EU:n ohjeita ajoneuvojen mitoista ja painoista. Ennen kuin ohje on valmis, mitään ei voida tehdä. Raskaille rekoille ei kannata antaa kokeilulupia, jos niistä pitää muutaman vuoden päästä luopua. (HäSa)

Päivän lehti

31.5.2020