Uutiset Hämeen Sanomat

Tulevaisuuden avaimia: Nuoret ja työelämän tuntematon tulevaisuus

Näin totesi eräs opintojensa alkutaipaleella oleva nuori: ”Minulla ei ole harmainta aavistustakaan millaista työtä teen kolmenkymmenen vuoden kuluttua. Olen silloin viisikymppinen, valmistumisestani on kulunut 25 vuotta ja eläkeikä häämöttää noin 20 vuoden kuluttua. Voin vain arvailla, onko lähin työkaverini tekoäly vai ihminen, tai onko hankitulla osaamisellani kysyntää.”

Kaksi kolmasosaa suomalaisista yläkouluikäisistä uskoo, että tulevaisuudessa tekoäly korvaa ihmisen tekemän rutiinityön.

Lähes yhtä moni arvelee, että suuri osa nykyisistä töistä katoaa yhteiskunnan muuttuessa. Neljännes nuorista on epävarmoja työllistymisestään tulevaisuudessa.

Hyvä koulutus, kyky oppia uutta sekä oikeanlainen asenne nähdään työllistymistä edistävinä tekijöinä. Nuoret korostavat ihmisten väliseen kanssakäymiseen liittyviä taitoja ja kielitaitoa. Vastaavasti matemaattista, teknistä ja asiaosaamista ei pidetä yhtä tärkeänä.

Näin meille kertoo Lasten ja nuorten säätiön ja Tieto-yhtiön tuore kyselytutkimus, johon osallistui noin 3000 13–16 -vuotiasta nuorta. Vastaavanlaisten tutkimusten, kuten esimerkiksi Nuorisobarometrin 2016 ja 2017, tulokset ovat samansuuntaisia.

Työelämän muutoksesta on paljon puhetta ja visioita, mutta vähän varmaa tietoa. Varmaa on vain muutos. Trendit voivat taittua, kehityskulut kiihtyä tai hiipua ja muutokset saattavat olla ennalta odottamattoman suuria.

On ilmeistä, että työtä tehdään eri tavalla ja erilaisin ehdoin kuin nykyisin. Tarjolla on yhä enemmän keikkatyötä, provisiotyötä, yrittäjyyttä ja digitaalisten palveluiden tuottamaa työtä.

Maailman talousfoorumin arvion mukaan nykynuorista 65 prosenttia työllistyy ammattiin, jota ei ole vielä edes olemassa. Syntyy ammatteja, jotka tänään tuntuvat tieteiskirjailijan tuotteilta.

Ehkäpä pian joukossamme työskentelee robottipoliisi, etiäistyön kouluttaja, virtuaaliravintoloitsija, tekoälylobbari, sijaismatkustaja tai onnellisuusoperaattori. Perinteisten ammattien katoamisessa ei sinänsä ole mitään uutta. Näinhän se on aina ollut.

Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan entistä monipuolisempaa osaamista. Työtehtävistä tulee projekteja, jotka muodostuvat laajemmista kokonaisuuksista ja jakautuvat epätasaisesti eri päiville, viikoille ja kuukausille.

Pitkät työsuhteet, eläkevirat sekä yhden työnantajan palveluksessa työskentely ovat historiaa.

Yhteen työuraan voi mahtua monta ammattia. Jos onnistuu kouluttautumaan ja hankkimaan erityisosaamista, jota kenellä tahansa ei ole, on vahvoilla. Tähtäsi sitten kädentaitajaksi tai tietotyöntekijäksi.

Parhaiten pärjäävät he, jotka omaavat hyvät itsensä johtamisen taidot ja ovat valmiita päivittämään osaamistaan muuttuvissa tilanteissa.

On ymmärrettävää, että nuoret kokevat epävarmuutta omasta tulevaisuudestaan maailman muuttuessa nopeasti.

Muutoksen vauhtia ei voi hillitä, mutta tulevaisuudessa tarvittaviin tietoihin ja taitoihin voidaan panostaa kaikilla koulutusasteilla nykyistä systemaattisemmin.

Nuoret tarvitsevat taitoa lukea tulevaisuutta ja hahmottaa siihen vaikuttavia ilmiöitä. Nuorille olisi tarjottava välineitä kriittisen, luovan ja vaihtoehtoja näkevän tulevaisuusajattelun kehittämiseen.

Tulevaisuusnäkökulmaa voi kytkeä laajasti eri oppiaineisiin tai sisällyttää tulevaisuusajattelu läpäisevästi koulun koko toimintakulttuuriin.

Tulevaisuuden visioiminen auttaa nuorta rakentamaan myös omaa tulevaisuutta.

Missä haluan olla mukana, missä kyvyilläni olisi eniten käyttöä ja mitä haluan itsessäni kehittää?

Nuoria kannattaa kutsua mukaan myös tulevaisuudesta käytävään yleiseen keskusteluun ja yhteiseen tulevaisuuden tekemiseen.

Tulevaisuuteen ei kenenkään tarvitse matkata vain yhtä raidetta pitkin, vaihtoehtoja on aina olemassa.

Anne Laakso

kehittämispäällikkö

Ennakointi ja TKI-toiminta

Hämeen ammattikorkeakoulu

Hämeenlinna

 

Tulevaisuuden avaimia

Kirjoitus on toinen osa Hämeenlinnan seudun ennakoinnin tutkijaryhmän 10-osaisesta kirjoitussarjasta.

Aikaisemmin on julkaistu Heikki Rantalan kirjoitus tulevaisuuden teknologiasta 29. lokakuuta 2018.

Viime keväänä työskentelynsä aloittanut ennakoinnin tutkijaryhmä on osa Hämeenlinnan seudullista Ketterimmät-työllisyysohjelmaa.

Tutkijaryhmään kuuluvat kehittämispäällikkö Anne Laakso Hämeen ammattikorkeakoulusta, strategiapäällikkö Juuso Heinisuo ja toimitusjohtaja Heikki Rantala Luotsi-säätiöstä.

Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan yhteisessä työllisyysohjelmassa on kuvattu, että vuonna 2025 seudulla tehdään ”perusteltuja tulevaisuuden ratkaisuja ennakoinnin avulla.”

Kärkiteemoja ovat mm. yrittäjyyttä, innovointia ja tutkimusta tukevat ennakoinnin menetelmät.

Tutkijaryhmä peilaa tulevaisuudentutkimuksen tuloksia Hämeenlinnan seudulle ja sen tavoitteena on synnyttää tulevaisuutta koskevaa mahdollisimman laajapohjaista keskustelua.

 

Tuoreimpia artikkeleita