Uutiset

Tulevaisuuden avaimia-sarja jatkuu: Nopea junayhteys Eurooppaan asettaisi Hämeenlinnan uuteen kilpailutilanteeseen

Millainen Hämeenlinna olisi, jos Helsingin ja Tallinnan välillä olisi nopea junayhteys?

Teknisesti Suomenlahden alittavan rautatietunnelin rakentaminen on mahdollista. Haasteellisempaa on arvioida, millaisia yhteiskunnallisia kerrannaisvaikutuksia tunnelin toteutumisella tulee olemaan.

Viime vuonna julkaistussa FinEst Link -projektin raportissa on eritelty Helsinki–Vantaan ja Tallinnan Ülemisten välisen rautatietunnelin rakentamisen edellytyksiä.

Teknisten edellytysten ja kustannus–hyöty -analyysin lisäksi raportissa arvioidaan myös rautatietunnelin laajempia aluetaloudellisia vaikutuksia. Näitä ovat ainakin vaikutukset saavutettavuuteen, tuottavuuteen, työmarkkinoihin, hyödykemarkkinoihin sekä maankäyttöön.

FinEst Link -projekti tarkastelee maailmaa makrotasolla. Mutta entä millaiselta maailma näyttäisi yksityisen kansalaisen näkökulmasta, jos Suomenlahden alittavaa rautatietunnelia katselee Hämeenlinnan rautatieasemalla?

Suunnittelin joitakin vuosia sitten työpaikan vaihtamista Helsinkiin. Taloudellisesti ajattelevana yksilönä otin avuksi taulukkolaskentaohjelman.

Arvotin asumiseen ja työmatkaliikenteeseen liittyviä kustannuksia pääkaupunkiseudulla ja sen ympäristössä.

Yhtälössä olivat asumiskustannukset, työmatkaliikenteeseen käytettävä aika ja hinta sekä asunnon ympäristöön liittyvät ominaisuudet, mukaan lukien vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet.

Laskelma nosti kärkeen kaksi vaihtoehtoa: Hämeenlinna ja Tallinna. Pääkaupunkiseudulla työskentelevälle Hämeenlinna kilpailee asuinpaikkana Tallinnan kanssa.

Suurin Tallinnassa asumisen ongelma on Helsingin ja Tallinnan välinen matka-aika. Toisaalta sekään ei ole aina ongelma: monia tehtäviä voidaan hoitaa etätyönä, kokouksia voidaan hoitaa skypen välityksellä. Joskus ihmisiä pitää tavata naamatusten.

FinEst Link -projektin mukaan vuonna 2017 Tallinnasta ja muualta Virosta kävi työssä pääkaupunkiseudulla noin 60 000 henkilöä, mukaan lukien Virossa asuvat suomalaiset. Virosta Suomen pääkaupunkiseudulla työssäkäyvien määrä on tällä hetkellä samaa suuruusluokkaa kuin Hämeenlinnan väkiluku.

Edellä kuvattu laskelmointi on tehty vailla oletusta Helsinki–Tallinna -tunnelista. Jos yhtälöön lisätään Helsingin ja Tallinnan välinen nopea junayhteys, alkaa maailmankuva Hämeenlinnan rautatieasemalla muuttua olennaisesti.

Tulevaisuuden suunnitellut nopeat junayhteydet eivät rajoitu Helsinki–Tallinna -välille.

Rail Baltica on Suomen, Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan yhteinen liikennehanke, jossa EU:n tuella rakennettaisiin uusi nopea junayhteys Tallinnasta Baltian läpi Varsovaan.

Keskieurooppalaista citylaiffia ja etätyömahdollisuuksia arvostavalle Hämeenlinnan kilpailijaksi nousee Baltian maiden kaupunkeja kuten Tartto, Riika, Kaunas tai Vilna.

Nopea junayhteys Helsingistä Varsovaan asettaa Hämeenlinnan vetovoiman aivan uuteen kilpailutilanteeseen. Varsovan lisäksi matka-ajalla mitattuna lähemmäksi tulee Berliini – ja muu Keski-Eurooppa.

FinEst Link -raportin mukaan tunnelin toteutuminen tekee Helsinki–Tallinna -metropolin entistä todemmaksi. Rajan ylittävä toiminnallinen alue luo tarpeita myös yhteisille hallinnollisille rakenteille Suomen ja Viron välillä.

Hämeenlinnan rautatieasemalta katsottuna kysymyksiä voisivat olla: Onko Hämeenlinna nukkumalähiö ja paikallisjunien seisake? Vai onko Hämeenlinna toimiva osa Helsinki–Tallinna -metropolialuetta?

Kärjistäen sanottuna: jokainen Hämeenlinnan pysähtymättä ohittava juna on menetetty mahdollisuus. Vaikuttaa ilmiselvältä, että vailla nopeita junayhteyksiä Hämeenlinna liittyy taantuvien alueiden joukkoon.

Tunnelin päässä voi olla valoa, mikäli Hämeenlinna pystyy omalla metropolipolitiikallaan asemoitumaan aktiiviseksi osaksi Helsinki–Tallinna -metropolialuetta.

Heikki Rantala

Kirjoittaja on Hämeenlinnan Seudun työvalmennussäätiö Luotsin toimitusjohtaja.

 

TULEVAISUUDEN AVAIMIA

Kirjoitus on osa Hämeenlinnan seudun ennakoinnin tutkijaryhmän kirjoitussarjasta. Aikaisemmin on julkaistu Heikki Rantalan kirjoitus tulevaisuuden teknologiasta 29.10.2018, Anne Laakson kirjoitus työelämän tulevaisuudesta 15.11.2018 ja strategiapäällikkö Juuso Heinisuon kirjoitus “Datasta tietämykseksi” 24.11.2018.