Uutiset

Tulevaisuuden avaimia: Teknologia tarkoittaa eri ihmisille erilaisia asioita

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta julkaisi huhtikuussa Risto Linturin ja Osmo Kuusen raportin Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037 – Yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia.

Raportti on hengästyttävää luettavaa. Sen lähes kuudessasadassa sivussa on eritelty sata radikaalia teknologiaa, joiden ennakoidaan muuttavan yhteiskunnan toimintamalleja.

Esimerkkeinä mainittakoon LiFi-verkot, LED-tekniikka, laajennettu todellisuus, haptiset ohjaimet, ubiikki ympäristö, kevyet henkilölennättimet, biomateriaalien kryogeniikka tai robottiekosysteemien rajapinnat. Ja paljon muuta.

Raportti esittelee huikean määrän teknologioilta ja termejä, jotka eivät ensilukemalla avaudu jokamiehelle ja -naiselle. Raportti ei välttämättä lisää tietoa, vaan lukijan kokemus on pikemminkin hämmennyksen sävyttämä tietämättömyys. Mitä tämä kaikki tarkoittaa?

Radikaali tarkoittaa juuriin asti menevää. Suomen sata uutta mahdollisuutta -raportissa on kysymys laajan asiantuntijaryhmän käsityksestä tulevaisuuden maailmasta ja sitä muuttavista teknologioista. Aikajänne eteenpäin on noin kaksikymmentä vuotta.

Juuriaan myöten uudistuvan teknologian ennakoidaan muuttavan yhteiskunnan rakenteita. Tulevaisuutta koskevan tiedon laatu on yksi tulevaisuuteen suuntautumisen ydinongelmista. On haastavaa muodostaa käsitys ilmiöistä, joista saatava tieto on epävarmaa ja joiden merkitystä on vaikea ymmärtää.

Käytännön keino vähentää epävarmuutta on järjestelmällisesti eritellä, millaisia nämä yhteiskunnalliset muutokset voisivat olla. Mitä ne tarkoittavat eri väestöryhmien kannalta?

Mitä asiantuntijoiden kuva tulevaisuudesta tarkoittaa lapsille, nuorille, keski-ikäisille, ikääntyneille, vammaisille tai eri koulutustaustan tai työmarkkina-aseman omaaville? Millaisena raportti näyttäytyy osatyökykyisille? Niille, joille sijoittuminen työelämään on vaikeaa tai lähes mahdotonta.

Osatyökykyisille kehittyvä teknologia tarjoaa arjessa, opinnoissa ja työssä mukana pysymisen apuvälineitä. Raportin mukaan elinten korjaaminen ja korvaaminen synteettisillä materiaaleilla etenee materiaalitekniikan kehittyessä. Muistisairauksien ehkäisyn ja hoidon vaikuttavuus lisääntyy.

Toisaalta olemme jo nähneet, kuinka esimerkiksi palvelujen siirtäminen nettiin hankaloittaa niiden asemaa yhteiskunnassa, joilla on vaikeuksia omaksua tietokonetaitoja. Yksinkertainen logiikka on, että mikäli et pysty hoitamaan asioitasi verkossa, olet syrjäytynyt yhteiskunnasta.

Kysymys on viime kädessä poliittisista päätöksistä. Miten uutta teknologiaa otetaan käyttöön julkisten palveluiden järjestämisessä ja millä keinoilla kansalaiset valmennetaan teknologian käyttöön.

Voitaisiinko heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta lisätä palveluiden suunnittelussa?

Asiakasraatien nimellä kulkevat ryhmät ovat jo tuttu asia kunnallisessa päätöksenteossa. Tiede- ja tutkimusmaailmalle osallistuva tai osallistava havainnointi ole mitään uutta. Uutta olisi ainoastaan se, että entistä useampi tutkija siirtyisi kammiostaan lähemmäksi kohdettaan.

Monet Suomen sata uutta mahdollisuutta -raportin esittelemistä teknologioista ovat nykyaikaa. Esimerkiksi dronen tai nelikopterin ohjaaminen ei ole enää tulevaisuuden ammatti.

Kysymys ei enää ole lentävän laitteen kyvyssä pysyä ilmassa ja lentää ohjattuun suuntaan. Ongelmaksi nousevat taloudellinen kannattavuus, erilaiset sääolosuhteet, turvallisuus, viranomaisten lupamenettelyt, lennonjohto ja muuttuvien työtehtävien edellyttämä koulutus.

Teknologian muutokset muuttavat ammatteja ja niiden sisältöjä eli ammattitaitovaatimuksia. Kysymys on siitä, miten poliittiset päätöksentekijät, yritykset, oppilaitokset, julkinen ja kolmas sektori tai yksityiset kansalaiset käyttävät hyväkseen tulevaisuudentutkijoiden tuottamaa tulevaisuustietoa.

Heikki Rantala

toimitusjohtaja

Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsi

 

Tulevaisuuden avaimia etsimässä

Hämeen Sanomat julkaisee Hämeenlinnan seudun ennakoinnin tutkijaryhmän 10-osaisen kirjoitussarjan Tulevaisuuden avaimia.

Tutkijaryhmään kuuluvat kehittämispäällikkö Anne Laakso Hämeen ammattikorkeakoulusta, Hämeenlinnan kaupungin strategiapäällikkö Juuso Heinisuo ja toimitusjohtaja Heikki Rantala Luotsi-säätiöstä.

Viime keväänä työskentelynsä aloittanut tutkijaryhmä on osa Hämeenlinnan seudullista Ketterimmät-työllisyysohjelmaa.

Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan yhteisessä työllisyysohjelmassa on kuvattu, että vuonna 2025 seudulla tehdään ”perusteltuja tulevaisuuden ratkaisuja ennakoinnin avulla.”

Kärkiteemoja ovat mm. yrittäjyyttä, innovointia ja tutkimusta tukevat ennakoinnin menetelmät.

Tutkijaryhmä peilaa tulevaisuudentutkimuksen tuloksia Hämeenlinnan seudulle ja sen tavoitteena on synnyttää mahdollisimman laajapohjaista tulevaisuutta koskevaa keskustelua.