Uutiset

"Tulevaisuudessa pärjää helposti pelkällä englannilla"

Valinnaiset kielet eivät kiinnosta peruskoululaisia. Viidentoista vuoden takaisiin huippuvuosiin nähden kielten valinta on romahtanut jopa kolmannekseen. Peruskoulun päättäneistä nuorista lähes neljä viidestä osaa vain kahta kieltä: pakollista ruotsia sekä pitkän vieraan kielen, joka on melkein sadassa prosentissa kouluista englanti.

-Tulevaisuudessa pärjää helposti pelkällä englannilla, uskoo Ahveniston yläkoulua käyvä Joonas Toivonen. Kaverit Tatu Pulkkinen, Jere Kemppainen ja Leevi Metsänvuori nyökyttelevät vieressä.

-Suunnilleen kaikissa maailman kouluissa opiskellaan nykyään englantia, joten pian sitä osaavat kaikki, Kemppainen toteaa.

Tulevaisuudessa ongelma ei siis ole hävettävän kömpelö Häkkis-englanti, vaan se, että vahva englanti nielaisee muut kielet. Lapset osaavat usein englantia jo tullessaan kouluun. Kieltä tarttuu televisiosta ja varsinkin internetistä.

-Englanti on nykyajan lingua franca. Tietysti sen asemaa kuuluu kunnioittaa. Mutta onko sen pakko olla juuri ensimmäinen vieras kieli, se on toinen asia, pohtii hämeenlinnalainen kieltenopettaja Terhi Lahdenpohja.

Nyt ollaan pohjalla

Ala-asteella alkavan toisen pitkän kielen, eli valinnaisen A2-kielen, jättää valitsematta kolme neljäsosaa oppilaista. Yläasteella vain noin joka kymmenes oppilas ottaa valinnaisaineeksi kielen.

Lamavuosina kuntien taloudellinen tilanne kiristyi ja valinnanmahdollisuus eri kielten välillä typistyi kyllä-ei-kysymykseksi. Hämeenlinnassa A2-kieleksi tarjotaan muutamia kouluja lukuun ottamatta saksaa. B2-kieleksi tarjotaan useimmissa kouluissa saksan lisäksi ranskaa, muutamissa kouluissa myös venäjää.

-Valinnanvaraa oli ennen valtavasti, mutta mahdollisuudet ovat tipahdelleet varojen puutteessa. Nyt ollaan aika pohjalla, sanoo Lahdenpohja.

Kansanperinne katoaa

Kaurialan yläkoulussa toimii valinnaisen venäjän kielen ryhmä. Ville Reinikainen ja Salla Saarinen halusivat lukea kieltä tulevan työelämän vuoksi.

-Venäläisiä turisteja on Suomessa koko ajan enemmän, Saarinen tietää.

He myöntävät, että englannilla pärjää nykyään pitkälle, mutta ei vielä kaikissa maissa. Samaa sanovat Viivi Hyttinen ja Maiju Närvänen. He olisivat halunneet ottaa valinnaisen ranskan, mutta ryhmää ei saatu täyteen.

-Jos maailmassa puhuttaisiin pelkkää englantia, häviäisi paljon kansanperinnettä ja kulttuuria. Varmaan myös oman kieliryhmän yhtenäisyys katoaisi, Närvänen ja Hyttinen miettivät.

Kielitivoli nosti kiinnostusta

Terhi Lahdenpohja on mukana Opetushallituksen Kielitivoli-projektissa, joka aloitettiin Hämeenlinnassa vuonna 2009. Projektin tarkoitus on rohkaista nuoria valitsemaan kieliä aiempaa laajemmin ja turvata kaikille opiskelijoille samanlaiset valinnanmahdollisuudet. Ennen projektin aloittamista eivät kaikki Hämeenlinnan koulut edes tarjonneet mahdollisuutta A2-kieleen.

Lahdenpohjan mukaan Kielitivolin vaikutus näkyi heti: viime vuonna Hämeenlinnassa toisen pitkän kielen aloitti lähes 26 prosenttia 4.-luokkalaisista. Se on 5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009.

Mukavuudenhalu ajaa ohi

Lahdenpohja uskoo, että tämän päivän lapset ovat tottuneet valmiiksi tehtyyn maailmaan. Kielten opiskelu vaatii sinnikästä työtä ja useita vuosia.

Myös koulumaailmassa viihteellisyys on noussut arvoksi hyödyllisyyden rinnalle. Työnteon käsite on muuttunut ja mukavuudenhalu voittaa pitkäjänteisen työskentelyn. Lahdenpohjan mielestä valinnaisen kielen suosiminen on vanhemmille siten myös kasvatuskysymys. Nuori tarvitsee vanhemman ohjausta valinnoissaan tulevaa työelämää varten.

Englannin ja ruotsin osaaminen ei tuo mitään lisäarvoa.

-Niiden osaaminen on työelämässä perusoletus, Lahdenpohja sanoo.

Elinkeinoelämän keskusliiton teettämän tutkimuksen mukaan työnantajien puolelta viesti on selvä: kieliosaamiselle, erityisesti venäjän kielen, löytyy kysyntää. (HäSa)