Uutiset

Tulevaisuuteen luotaava sarja jatkuu: Datasta tietämykseksi, dialogin avulla

Juuso Heinisuo

Arvioiden mukaan maailmassa tuotettiin vuonna 2012 enemmän dataa kuin koko edeltäneen historiamme aikana. Miten datasta syntyy tietoa, jota päivittäin hyödynnämme päätöksenteossa? Mikä merkitys on dialogilla?

Yhteiskunnan menestymisessä tärkeä tekijä on tieto. Organisaatioiden käyttämät tietojärjestelmät, yksilöiden osaaminen ja tietoverkot sekä johtamismallit perustuvat tietoon.

Nämä tietoresurssit ja niiden johtaminen määrittelevät, kuinka yritykset ja muut organisaatiot menestyvät tulevaisuudessa.

Datan jatkuvasti kasvaessa tarvitsemme tulevaisuudessa entistä enemmän dialogitaitoja sekä ymmärrystä, miten dialogi sähköisenä tekstinä tai kasvotusten eroavat toisistaan. Lisäksi tarvitsemme käsitystä siitä, miten tieto muodostuu datasta.

Viikoittain näemme medioissa uutisia, joissa on mukana kuvia ja taulukkoja täydentämässä tietoa ja uutisointia. Tuore esimerkki on alhaisesta syntyvyydestä käyty keskustelu ja uutisointi.

Tarkastitko uutisia lukiessasi oliko artikkeliin liitettyjen kuvien y-akselit nollatasossa tai oliko uutisessa kaikki vuodet näkyvissä vaaka-akselilla? Niinpä. Jo toisen näistä puuttuminen muuttaa käsitystämme tästä tiedosta. Nollatason puuttuminen y-akselilta kärjistää usein kuvaajia ja saa viivadiagrammin näyttämään entistä laskevammalta tai nousevammalta.

Jos tieto-käsitettä lähestyy filosofisesti, tieto perustuu havaittuihin tosiasioihin tai se muodostuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ihmisten luodessa tulkintoja ja merkityksiä asioista. Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa mukaan tulee dialogi.

Wikipedia määrittelee dialogin kahden tai useamman ihmisen vuoropuheluksi. Dialogissa jaetaan ja muokataan tietoa. Tietojohtamisen näkökulmasta tietämys muodostuu ja syntyy datasta, johon liitetään inhimillistä tietoa ja kokemusta.

Dialogi edellyttää dialogitaitoja, kuten kykyä kuunnella, kykyä puhua, kykyä käsitellä tunteita ja kykyä nähdä taustalla vaikuttavia tekijöitä. Dialogin avulla muodostetaan yhteistä ymmärrystä ja luottamusta.

Ilman edellä kuvattuja taitoja dialogista voi tulla ohi puhumista ja pinnallista keskustelua, jolloin dialogi ei synnytä uutta tietoa ja ymmärrystä asiasta.

Tässä yhteydessä on myös hyvä korostaa dialogin muuttumista ja erovaisuuksia, jos se tapahtuu kasvotusten tai esimerkiksi sosiaalisen median kautta.

Perinteiset dialogin elementit muuttuvat sosiaalisessa mediassa. Tunteet voidaan somessa ilmaista esimerkiksi emojien avulla.

Yhteisymmärrys asioista on nopeampi saavuttaa kasvotusten, puhelimen tai videopuhelun avulla, kuin vain sähköisten tekstien avulla. Toisaalta, jos ihmiset tuntevat jo toisensa hyvin, myös lyhyt tekstidialogi toimii paremmin.

Mitä tarkoittaa tuloksellisuusdialogi? Yritykset ja muut organisaatiot tarvitsevat menestyäkseen tuottavuutta, vaikuttavuutta, laatua ja kustannustehokkuutta, siis tuloksellisuutta.

Tuloksellisuusdialogissa on kyse keskustelusta, jota käydään menestystekijöiden tilanteesta. Usein kuulee puhuttavan täydellisestä informaatiosta ja tiedosta. Täydellistä informaatiota ei kuitenkaan ole, vaan se muodostuu ja jalostuu tietämyksen ja vuoropuhelun kautta.

Tuloksellisuuden kehittäminen edellyttää myös tuloksellisuusdialogin kehittämistä: kuuntelua, puhumista, tunteiden käsittelyä ja kykyä nähdä taustalla vaikuttavia tekijöitä.

Tuloksellisuusdialogin käymistä helpottaa, jos ennen keskustelua on selvillä miksi keskustellaan ja mihin keskustelu johtaa, mistä keskustellaan, kuka tai ketkä osallistuvat keskusteluun ja miten keskustellaan.

Tarvitsemme tulevaisuudessa siis ymmärrystä kuinka hyvä dialogi muodostuu ja kriittistä objektiivista tiedon sekä tietolähteiden arviointia.

Sherlock Holmesin päättelyteesit ovat edelleen arvossaan: kiinnitä huomiota poissaolevaan tietoon, ei vain nähtävissä olevaan.

Watsonille Holmes sanoi Bakerstreetillä myös osuvasti: näet paljon, mutta et tarkkaile riittävästi. Watson tiesi, että Bakerstreetille on portaat, mutta ei tiennyt portaiden lukumäärää.

Juuso Heinisuo

Kirjoittaja on Hämeenlinnan kaupungin strategiapäällikkö ja filosofian tohtori.

TULEVAISUUDEN AVAIMIA

Kirjoitus on kolmas osa Hämeenlinnan seudun ennakoinnin tutkijaryhmän 10-osaisesta kirjoitussarjasta.

Aikaisemmin on julkaistu Heikki Rantalan kirjoitus tulevaisuuden teknologiasta 29. lokakuuta 2018 ja Anne Laakson kirjoitus työelämän tulevaisuudesta 15. marraskuuta 2018.