fbpx
Uutiset

Tuli tuhoaa ja pelottaa

Tulipalouutiset ovat aina ravistelleet minua, sillä palot ovat pelottavia. On jotenkin käsittämätöntä, että niin alkukantainen asia kuin tuli saa nykyaikanakin tuhotuksi upeita kirkkoja, metsiä, suuria teollisuuslaitoksia ja ihmisten koteja.

Vaikka tekniikassa on menty vaikka kuinka paljon eteenpäin viime vuosikymmeninä, tulen mahtia ei ole pystytty kesyttämään. Yhdestä tulitikun raapaisusta tai väärään paikkaan heitetystä kytevästä tupakantumpista voi olla todella pahat seuraukset.

On käsittämätöntä, ettei paloturvallisuuden merkitystä ymmärretä. Suomea sanotaan superturvalliseksi maaksi, joka holhoaa kansalaisiaan liiaksikin. Silti täällä saa yhä myydä televisioita, jotka voivat syttyä tuleen, vaikka paloturvallisiakin malleja on kehitetty.

Ja entäs liedet? Moni ihan normaalikin ihminen voi unohtaa hellaansa virran päälle, puhumattakaan sitten humalaisten tai dementikkojen toilailuista. Miksi siis liesistä ei kehitetä nykyistä paloturvallisempia?

Yksi syy tulipaloihin on silkka ajattelemattomuus. Ei tajuta, kuinka suuren tuhon yksi palamaan unohdettu kynttilä voi aiheuttaa. Niiden takia on moni menettänyt kotinsa, usein koko elämäntyönsä.

Tuhopoltot ovat sitten kysymys sinänsä. Porvoon tapauksesta lukiessani en voinut kuin ihmetellä, kuinka suureen tyhmyyteen nuori ihminen voi langeta ilman mitään kunnon syytä.

Olen oikeastaan luullut, että tuhopolttajat olisivat lähes aina mieleltään sairaita. Loogistahan olisikin, että sairas teko olisi sairaan mielen aiheuttama.

Mutta että tuhoisa tulipalo aiheutetaan vain hetken mielijohteesta! Porvoon tuomiokirkon tuhopolttaja puhui vihasta kristinuskoa kohtaan, muttei sekään sitten loppujen lopuksi mikään motiivi ollut.

Entä sitten tuhopolttaja, joka iskee tavallisten ihmisten asuintaloon? Käsittämätöntä yhtä kaikki.

Katrina-hirmumyrskyn seuraukset Louisianassa ovat olleet taas esillä, kun tapauksesta on kulunut tasan vuosi. Siellä kotien menettäjiä oli satojatuhansia.

Silti voisin kuvitella, että yksittäisen tulipalon kokeneet joutuvat kärsimään jopa enemmän kuin ennalta tiedetystä suurkatastrofista hengissä selvinneet.

On varmaan kauhea järkytys kokea suuri menetys täysin valmistautumattomana. Menet tänään nukkumaan kuin minä tahansa iltana, ja seuraavana aamuna tajuat, että olet menettänyt melkein kaiken. Sellaista kohtaloa ei toivo kenellekään.

Psykologisesti lienee myös eri asia kärsiä jostain menetyksestä yksin kuin tuhansien muiden ihmisten kanssa.

Venäjän metsäpalojen savut haisivat äskettäin täällä Hämeessäkin. Ei kuitenkaan mitään uutta auringon alla.

Isäni kertoi, että hänen isänsä oli aikanaan haistellut ilmaa ja sanonut, että nyt palaa jossain metsä.

Meni muutama päivä, kun tuli tietoon, että savun haju johtui Venäjän metsäpaloista.

Tämä tapahtui ennen sotaa 1930-luvun lopulla, Rengossa.

paivi.ojala@hameensanomat.fi

Menot