Uutiset

Tulkkaus rasittaa ja kasvattaa ruokahalua

– Ensimmäinen päivä tulkkina oli kauhea. Olin jännittynyt, kävin ylikierroksilla ja tulkkasin ihan vain tulkkauksen vuoksi. Yritin vain pysyä puhujan perässä, freelancetulkki Esa Hartonen kertoo ensimmäisen päivän kokemuksistaan EU-tulkkina.

Hartonen koki ensimmäisen päivänsä lähes päivälleen yhdeksän vuotta sitten EU:n talous- ja sosiaalikomitean kokouksessa Brysselissä. Sen jälkeen miehen kokemus on karttunut rutkasti, eikä tulkkaus siirry enää yöuniin.

– Työt eivät seuraa vapaa-ajalle, mutta alkuvaiheessa huomasin kyllä tulkkaavani unissanikin. Kun mikrofoni suljetaan, työt unohtuvat. Joskus tosin saattaa jokin yksittäinen sana jäädä vaivaamaan. Silloin siitä pitää ottaa selvää.

Rasittaa aivoja ja kuluttaa energiaa

Hartosen mukaan simultaanitulkkaus rasittaa aivoja ja kuluttaa energiaa.

– Syön paljon ja joskus istuntojen jälkeen on yliaktiivinen olo. Jotkut tulkit kärsivät esimerkiksi nukahtamisvaikeuksista.
Simultaanitulkkauksessa on käynnissä koko ajan neljä prosessia muutaman sekunnin viiveellä.

– Katsekontakti puhujaan on tärkeä, koska puhujan ilmeet ja eleet kertovat erittäin paljon. Sitten pitää kuunnella, mitä puhujalla on sanottavaa. Sen jälkeen asia on vielä ymmärrettävä omassa päässä ja sitten vasta tapahtuu itse tulkkaus.

Miten vaikeaa on erottaa puhujan ironia?

– Se on vaikeaa, mutta tulkki tekee selvän virheen jos hän ei huomaa ironiaa puhujan puheessa tai liikehdinnässä.

Minkälaisia virheitä sinulle on tapahtunut tulkatessa?

– Kyllähän aina rapatessa roiskuu, mutta yhdelle kollegalle kävi niin, että puhujan nimi oli Voula ja hän käänsi sen kiireessä vulvaksi.

Se, mistä maasta puhuja on kotoisin vaikuttaa Hartosen mukaan myös tavattomasti.

– Ranskalaiset ovat mahtailevia puheissaan, italialaisten suusta taas tulee helposti sanahelinää. Heitä on suhteellisen vaikea tulkata, koska viesti pitää saada suomalaiselle tasolle. Suomalaiset sen sijaan menevät heti asiaan ja puheet aloitetaan faktalla.

Hartosen mukaan suomalaiset mepit antavat yleensä puheenvuorojaan jo ennakolta tulkeille, jotta tulkkaus varmasti onnistuu. Samaan aikaan tulkkikopissa on kolme suomenkielistä tulkkia.

Palkkaus kannustimena

Hartosen mukaan työn selviä plussia ovat vaihtelevat tulkkausaiheet, jännittävyys, haastavuus ja tietenkin matkustaminen. Myös palkkaus on hänen mukaansa kohdallaan.

EU-hommissa freelancetulkki ansaitsee päivässä noin 450 euroa sekä päivärahat, jos tulkki tulee kokouspaikan ulkopuolelta.

– Alhainen EU-verotuskaan ei rokota palkkausta. Lisäksi meille maksetaan eläkettä korvaava maksu, joka on tietty könttäsumma, joka pitää sijoittaa omavalintaiseen rahastoon. Oma eläkerahastoni sijaitsee Luxemburgissa.

Työstä löytyy myös miinuksia.

– Minua tylsistyttävät eritoten ne kokoukset, joissa viilataan pilkkua.

Alkuaikoina tulkit työskentelivät ympäri vuorokauden, mutta asioihin tuli muutos kun tulkkien ammattijärjestö lakkoili asiasta.

– Päivittäinen työaika vaihtelee todella paljon, mutta tulkin työ ei kuitenkaan ole kahdeksasta neljään homma. Jos esimerkiksi työskentelen iltaisin yhdeksään saakka, silloin seuraava aamupäivä on vapaa.

Ekonomista tuli freelancetulkki

Anjalankoskelta kotoisin olevasta Hartosesta tuli EU-tulkki ikään kuin vahingossa. Hän valmistui Saksassa ekonomiksi vuonna 1994.

– Jonkin aikaa etsin oman alani töitä. Sitten huomasin saksalaisesta lehdestä, että komissio hakee suomen kielen tulkkeja. Pääsin kuuden kuukauden mittaiselle tulkkikurssille Hampuriin ja sen jälkeen työskentelin kolme vuotta Brysselissä.

Tällä hetkellä nelikymppinen Hartonen asuu perheineen Saksassa Frankfurtin lähellä sijaitsevassa Kronberg im Taunus -nimisessä kaupungissa.

– Korealaissyntyisen vaimoni tapasin jo opiskeluaikana, asuimme samassa opiskelija-asuntolassa.

Satakunta matkustuspäivää

Matkustuspäiviä miehelle kertyy vuodessa satakunta, lähinnä Brysseliin ja Strasbourgiin. Matkat hän taittaa pääasiassa junalla.

Miehen kielirepertuaariin kuuluvat englanti ja saksa.

– Lisäksi puhun italiaa, mutta vielä se ei ole minulla virallisena kielenä – ehkä vuoden kuluttua. Uuden tulkkauskielen pystyy virallistamaan osallistumalla joko kuuntelu- tai tulkkauskokeeseen.

Hartonen toimii vain simultaanitulkkina, eli hän ei esimerkiksi käännä asiakirjoja.

Vuosi sitten komissio teki tulkkauksen suhteen tärkeän päätöksen. Silloin EU:n monissa tavallisissa työryhmissä siirryttiin viiden kielen tulkkaussysteemiin, kun koko EU-alueella kuitenkin puhutaan kahtakymmentä kieltä.

Suuntauksena on myös lisätä freelancetulkkien määrää.

– Aikaisemmin suhde oli 60:40 virkatulkkien hyväksi, mutta jo nyt suhdeluku on kääntynyt toisinpäin.

Kaiken kaikkiaan parlamentissa työskentelee parikymmentä suomenkielistä virkatulkkia sekä toinen mokoma freelancetulkkeja.