Kolumnit Uutiset

Tuloerot ovat kasvaneet rajusti Suomessa

Suomi on yhä pienten tuloerojen maa kansainvälisesti verraten.

Kysymys kuuluukin, onko se sitä pitkään.

Suomessa tuloerot ovat kasvaneet kahden viime vuosikymmenen aikana nopeammin kuin missään muualla länsimaissa.

Suomen Kuvalehti esitteli taulukon, joka kertoo, että vuonna 1991 heikoimmin toimeentulevan ja parhaiten ansaitsevan kymmenyksen tuloerot olivat kolminkertaiset, mutta jo vuonna 2010 kuusinkertaiset.

Tuloerot kasvavat aina, kun taloudessa menee hyvin ja kaventuvat talouden taantuessa. Pitkänajan tarkastelu kuitenkin osoittaa, että suhdanteita suurempi vaikutus on veroratkaisuilla.

Kun pääoma- ja ansiotulojen verotus eriytettiin 1993, tuloerojen kasvu nopeutui. Samalla verosuunnittelu kehittyi. Monet hyvin toimeentulevat yrittäjät, joilla oli yrityksessään vapaita pääomia, laskivat omaa palkkaansa ja ryhtyivät nostamaan osan palkastaan pääomatuloina.

Myös monille palkkajohtajille rakennettiin optioratkaisuja, jotka mahdollistivat sen, että merkittävä osa tuloista siirtyi selkeästi tuloverotusta alemman pääomaverotuksen piiriin.

Myös kulutuksen verottaminen on lisännyt tuloeroja, koska kulutuksessa verosumma on sama rikkaalla ja köyhällä.

Miksi poliitikkomme ovat sallineet tällaisen kehityksen? Joka käänteessähän he muistuttavat kansalaisten oikeudenmukaisesta kohtelusta ja kantavat huolta yhteiskunnan jakautumisesta hyvä- ja huono-osaisiin.

Ei ole sattuma, että pääoma- ja tuloverotus muuttuivat 1990-luvun alussa. Samoihin aikoihin pääomat vapautettiin liikkumaan maasta toiseen rajoituksetta.

Suomi ei enää voinutkaan säädellä pääomavirtojen liikkumista. Virtoja säätelivät markkinat. Suomeen oli luotava verojärjestelmä, joka olisi edes jotenkin kilpailukykyinen muiden maiden pääoma- ja yritysverotuksen kanssa.

Myös tuloverotuksen alentamiseen tuli ja tulee jatkuvia paineita, koska maamme pitää olla myös työn tekemiseen houkutteleva.

Kulutuksen verotuksen nostaminen houkuttaa, koska sen nosto tuo valtion kassaan lähes tuplasti enemmän tuloja kuin vastaava prosenttikorotus tuloverotukseen.

Suomen hallitus joutuukin jatkuvasti taiteilemaan kahden tulen välissä: tuloerojen kasvua olisi hillittävä, mutta kansainvälinen verokilpailu luo koko ajan paineita yritysverotuksen alentamiseen ja estää muun muassa pääomaverotuksen progressiiviseksi muuttamisen niin, että se olisi enemmän yhdenvertainen tuloverotuksen kanssa.

Nykyistä kehitystä on vaikea, mutta ei mahdoton muuttaa. Ensinnäkin tulisi uudistaa järjestelmää niin, että vähäisiä työtuloja ei vähennettäisi heti perustulosta. Nykyjärjestelmä rankaisee kaikkein köyhimpiä satunnaisten töiden tekemisestä.

Myös verotuksen alarajan nosto, jos ei nyt pysäyttäisi, niin ainakin hidastaisi merkittävästi nykyistä nurjaa kehitystä.

Päivän lehti

31.3.2020