Uutiset

Tunne jyrää edelleen järjen äänen

Kuntaliiton teettämä KuntaSuomi 2004 -kysely antaa poikkeuksellisen luotettavaa tietoa kuntien ja kuntalaisten suhteesta. Kun kyselyyn vastasi yli 13 000 eri-ikäistä ja maan eri puolilla asuvaa suomalaista, vastaukset kertovat varsin tyhjentävästi kuntien, niiden palveluiden ja kuntaliitosten ympärillä vellovasta henkisestä ilmapiiristä.

Keskustelu kuntaliitoksista, kuntien lukumäärän kutistamisesta nykyisestä 432:sta jopa 100:aan, on entisestään kiihtynyt. Vuoteen 2000 verrattuna suomalaisten kanta kuntaliitokseen on tuskin lainkaan muuttunut. Kunta-Suomi 2004:ssä suunnilleen puolet kansasta vastustaa kuntaliitoksia. Jos vastaajan oman kunnan asema on uhattuna, peräti 57 prosenttia tuomitsee kuntaliitokset. Ilmiö on tuttu. Ihmiset ovat yleisellä tasolla usein toista mieltä kuin silloin, kun asia on läheinen, omaa elämää tavalla tai toisella koskettava.

Kuntaliitoksia vierastavat eniten alle 30-vuotiaat ja yli 70-vuotiaat. Tulos on mielenkiintoinen. Ilmeisesti vanhuksille oman kunnan olemassaolo on hyvin voimakkaasti tunneasia. Alle 30-vuotiaiden kannan saattaa selittää se, että nuoret ja nuorehkot ovat huonosti perillä sekä kuntien talousahdingosta että kuntaliitosten hyödyistä.

Sitten vuoden 2000 suomalaisten tyytyväisyys kunnan tarjoamiin palveluihin on hieman kasvanut, mikä tieto ilahduttaa varmasti sekä kuntien työntekijöitä että kunnallisia luottamushenkilöitä. Tulos on jossain mielessä yllättävä, sillä julkisuudessa on keskusteltu lähinnä kuntien palvelutason laskusta ja sen uhasta. Olisiko peräti mahdollista, että kuntalaisten vaatimustaso olisi syystä tai toisesta laskenut, saanut edes jossain mielessä kohtuulliset mittasuhteet.

KuntaSuomi 2004:n ravistelevin ja järkyttävin tieto koskee palvelujen ja kunnallisveron suhdetta. Noin 45 prosenttia kyselyn vastaajista on valmis maksamaan enemmän kunnallisveroa, jos tällä tavalla pystytään turvaamaan kuntapalvelut. Ainoastaan noin viidennes vastustaa palvelujen järjestämistä verotusta kiristämällä.

Palvelujen ja kunnallisverotuksen niputtaminen yhteen kyselyn tapaan on vaarallista ja harhaanjohtavaakin. Sietäisi kysyä, kuinka paljon kunnallisverotusta voi kiristää? Onko yläraja 20 vai jopa 25 prosentin kunnallisvero? Kaiken lisäksi palveluja on jo turvattu vuosikymmenet verotusta kiristämällä.

Kuntalaiset sietävät korkeaa verotusta, koska maassa ei ole riittävästi pohdittu ”kuluttaja maksaa” -periaatteen soveltamisen seurauksia. Miksi suomalaiset vastustaisivat ajatusta, jota sovelletaan jatkuvasti muun muassa kauppojen kassajonoissa?

Järkevän kunnallispolitiikan ohjenuoraksi ei voi kirjoittaa ohjelmaa, joka vastustaa kuntaliitoksia, liputtaa kunnallisveron korotukselle ja turvaa tätä kautta kuntapalveluja. Kuntien asioista päättävillä pitää olla rohkeutta puhua ikävistäkin asioista, kuten kuntaliitoksista, ääneen. Nyt kunnallisissa asioissa puhaltavat leimallisesti tunteen tuulet.