Kolumnit Uutiset

Tunnista oma peilikuvasi, Alexander Stubb

Nojailin Tampereella Wanhan Postin baaritiskiin, kun huomasin hieman päihtyneen pariskunnan pysähtyneen toljottamaan minua. Sitten herrahenkilö loihe lausumaan: ”Kato Anneli, sehän on Gööööööran Stubb.”

Rouva vastasi: ”Eikä ole, kun tuohan on se sen poika. Se pääministeri.”

En mennyt oikaisemaan erheellistä käsitystä. Päätin vain olla hymyilemättä, enkä edelleenkään mene hampaidenvalkaisuun.

Sitten se aito ja oikea Alexander Stubb vielä hämmästelee, miksi häntä ja kokoomusta pidetään niin ylimielisinä.

On minullekin kadun kulmassa sanottu, että ”siinäpäs on vttumaisen näköinen mies”. Eihän siinä auttanut kuin katsoa kotona peiliin ja hyväksyä tosiasiat sellaisina kuin ne ovat.

Ei pääministerikään omalle ulkonäölleen mitään voi. Henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella häntä ei myöskään voi lähtökohtaisesti arvostella. Se menee henkilöön, kun pitäisi keskustella asioista. Sillekään ei kuitenkaan mahda edes ministeri mitään, että ihmiset tuijottavat ulkoisia seikkoja.

Stubb on myöntänyt omiensa mokat ja möläytykset. Hän on valinnut ministereiksi nuoria kykyjä, joiden poliittinen kokemus on vielä lyhyempi kuin hänen omansa.

Terhakkuus on iskenyt omaan nilkkaan. Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosesta on tullut sellainen mielikuva, että hän jättää suot suojelematta, purkaa koskiensuojelulain, rakentaa lisää vesivoimaa ja sekoittaa maaseudun jätevesihuollon kuviot entisestään. Ei tuo mielikuva tietenkään ole täysin oikea, mutta se ei nyt olekaan oleellista.

Grahn-Laasosen yritys on hyvää, mutta ympäristöpoliittinen kokemattomuus kiistatonta. Saman puolueen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen lyttäsi 19. lokakuuta Hämeen Sanomien blogissa Grahn-Laasosen soidensuojelulinjakset.

Ei tarvita Pietikäistä sen ymmärtämiseen, että arvokkain suoluonto on suojeltava. Elämme sentään Suomessa.

Koskisodan sytykkeiden huolimaton heittely on taas täysin edesvastuutonta. Etelän ministerin on herttaisen helppo puhua vesivoiman kotimaisuudesta ja päästöttömyydestä, kun kysymys on pohjoisen ihmisten kotiseudusta ja rahassa mittaamattomista arvoista.

Luonto on ihmisille pyhä. Kun kusiaispesää sohaisee, on hyvä ymmärtää vetää kätensä äkkiä pois. Vahinko on kuitenkin silloin jo tapahtunut.

Kansa on konservatiivista. Tämän A. Stubb on unohtanut luodessaan avointa ja suvaitsevaista twitter-ajan poliittista kulttuuria, jossa yksityiset harrastukset ja poliittisesti kuolemanvakavat asiat sekoittuvat iloiseksi sekamelskaksi. Sen sopan sattumat on äkkiä syöty.

Stubb on valmis keltaisiin shortseihin, mutta tasaisenharmaa suuri enemmistö ei ole. Kokoomuksen kannattajista huomattava osa ilottelee korkeintaan vaihtamalla mustan päällystakin välillä siniharmaaseen.