fbpx
Uutiset

Tunnustaminen nielee tuomiosta kolmasosan

Tunnustaminen lyhentää vankeustuomioita Suomessa keskimäärin kolmanneksella, selviää Valtakunnansyyttäjänviraston keräämästä aineistosta.

Virasto kokosi Lännen Median pyynnöstä yhteen tiedot alkuvuoden aikana tehdyistä tunnustamisoikeudenkäynneistä. Kaikissa tapauksissa menettely on selvästi alentanut rangaistuksia.

Suurin alennus koski tapausta, jossa epäilty tunnusti rikoksen jo esitutkintavaiheessa.

– Vankeusrangaistus putosi jopa puoleen. Keskimäärin tuomion vähennys on ollut kolmasosan luokkaa. Se on hyvin maltillinen ja lain hengen mukainen vähennys, toteaa valtionsyyttäjä Tea Kangasniemi.

Useissa syyteneuvotteluissa on teosta muutoin seuraamassa ollut ehdoton rangaistus muuttunut ehdolliseksi. Kangasniemen mukaan tapauksia on useita, mutta kyse ei kuitenkaan ole automaattisesta kaavasta.

– Jos tuomio olisi ollut ilman neuvotteluja vähän yli kaksi vuotta vankeutta ja tuomio alenee tunnustamisen vuoksi kolmasosalla, voi vankeus muuttua ehdolliseksi. Meillähän tuomitaan ehdottomina yli kahden vuoden tuomiot.

Kangasniemi arvioi, että nämä tapaukset saattavat olla syyttäjälle erityisen otollisia neuvoteltavia.

– Lyhyitä vankeuksia on jäänyt voimaan ehdottomina neuvottelun jälkeenkin. Aineistossa on esimerkiksi törkeä kirjanpitorikos, jossa 2,5 vuoden rangaistus vaihtui 1,5 vuoteen, mutta henkilö säilyi silti edelleen vangittuna. TUNNUSTAMISOIKEUDENKÄYNTI mahdollistui Suomessa tämän vuoden alussa. Raporttien mukaan menettelyä on käytetty tammi–lokakuun aikana 25 kertaa.

Kangasniemi pitää määrää ensimmäiseksi vuodeksi ”ihan positiivisena”, vaikka lain valmisteluvaiheessa puhuttiin huomattavasti suuremmista luvuista.

Tuolloin poliisitoimi arvioi, että syyteneuvottelun piiriin voisi tulla vuosittain noin 500 rikosasiaa, joista osa etenisi tunnustamisoikeudenkäyntiin saakka.

– Pidimme arviota jo koulutusvaiheessa ylioptimistisena, vaikka se pitääkin sisällään myös esitutkinnan rajoittamisratkaisut, Kangasniemi sanoo.

YLEISIMMIN tunnustettava päärikosnimike on törkeä velallisen epärehellisyys.

Toiseksi eniten keinoa on hyödynnetty törkeissä veropetoksissa. Joukossa on myös pari törkeää petosta ja törkeä rahanpesu.

– Lain esityöt lähtivät pitkälti siitä, että menettely on kaikkein soveliain talousrikoksiin. Laki rajaa esimerkiksi törkeän huumerikoksen sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset tämän ulkopuolelle, Kangasniemi sanoo.

Hän kertoo olevansa iloinen, ettei tunnustusoikeudenkäynti ole jäänyt kuitenkaan pelkästään talousrikossyyttäjien työkaluksi.

Mukana on myös yksi törkeä asuntomurtosarja, törkeä paritus, törkeä ympäristön turmeleminen ja työturvallisuusrikos. Joukkoon mahtuu myös paljon julkisuudessa ollut Hilkka Ahteen työsyrjintätapaus, jossa kymmenen AKT:n hallituksen jäsentä myönsi syrjinnän ja selvisi pienellä sakkorangaistuksella.

YLI PUOLET tunnustuksista on tehty syyttäjän aloitteesta. Peräti 60 prosenttia jutuista on edennyt syyteneuvotteluun vasta esitutkinnan ja syyteharkinnan jälkeen.

– Silloin säästöä tulee lähinnä siitä, että pääkäsittelyvaihe, siihen valmistautuminen ja muutoksenhaku jäävät pois.

Syyttäjien arvioiden mukaan tunnustus on lyhentänyt oikeudenkäyntejä keskimäärin 2–4 päivällä. Pisimmillään menettely on säästänyt 30 päivää esitutkinnasta, kolme viikkoa syyteharkinnasta ja kolme viikkoa pääkäsittelystä.

Lain tavoitteena oli saada osapuolet neuvottelemaan rangaistuksesta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kangasniemen mukaan tähän tullaan kiinnittämään koulutuksissa huomiota.

– Toisaalta voimme olla tyytyväisiä siitä, että tutkijoille on ainakin mennyt hyvin perille oppi, ettei epäiltyjen kanssa lähdetä tekemään kaupankäyntiä, Kangasniemi pohtii.

Menot