Uutiset

Tunnustus kestävälle metsätaloudelle

Ylen televisiouutiset kertoi viime torstaina suomalaista metsäteollisuutta koskettavan hyvän uutisen. Euroopan paperiteollisuuden keskusjärjestön metsäjohtaja vahvisti, että Saksa on hyväksymässä Suomen metsäsertifikaatin.

Suomen metsätalous on saanut tunnustuksen myös arvovaltaisilta Yalen ja Columbian yliopistojen asiantuntijoilta. Suomi on ykkönen yliopistojen ympäristövertailussa, jossa oli mukana 146 maata. Vesien puhtaus, metsänhoito ja ilmansuojelu olivat Suomen valttikortteja.

Ympäristösuojelu ei yliopistojen mukaan syö kilpailukykyä, vaan se on järkevää myös teollisuuden ja etenkin kansantalouden näkökulmasta.

Kestävä metsätalous on kiistattoman perusteltua myös taloudellisesti. Ympäristötietoinen asiakas on lopulta aina oikeassa.

Myös metsänhoidon mittareita tarvitaan, mutta niistä ei saa tulla itsetarkoitus kuten on osin käynyt kiisteltäessä metsäsertifikaattien paremmuudesta.

On ollut epäselvää, kelpaako ympäristönsuojelun herkistämille saksalaisille Suomessa käytössä oleva PEFC-todistus osoitukseksi metsätalouden ympäristöystävällisyydestä.

Vielä alkuvuodesta metsäteollisuus joutui pelkäämään myös brittimarkkinoiden puolesta, kun sikäläisessä ympäristöministeriössä oli vireillä esitys, jonka mukaan suomalainen metsäsertifikaatti hylättäisiin. Sittemmin myös britit ja ranskalaiset ovat näyttäneet vihreää valoa myös PEFC-todistuksille.

Saksa on metsäteollisuuden tärkein vientimaa. Heti perässä tulee Ranskan ohella perinteinen sahatavaran ostajamaa Britannia.

Sertifiointi on hyvä ja kannatettava järjestelmä. Sen tavoitteenahan on taata kaikissa olosuhteissa, että metsiä hoidetaan hyvin ja luontoa kunnioittaen. Periaatteena on, että raaka-aineen kulkua seurataan metsästä aina valmiiksi tuotteeksi asti.

Ympäristöjärjestöistä esimerkiksi WWF ei hyväksy Suomessa käytettyä PEFC-sertifikaattia, vaan pitää parempana sen kilpailijaa FSC:tä, jonka on luonut kansainvälinen Hyvän metsänhoidon neuvosto. PEFC ei ympäristöjärjestöjen mukaan edellytä suojeluarvoltaan tärkeiden metsien suojelua eikä ota riittävästi huomioon alkuperäiskansojen oikeuksia.

Ei ole järjellistä syytä, miksi metsänomistajien pitäisi Suomessa ryhtyä juoksemaan ympäristöväen väen väkisin ajaman sertifikaatin perässä. Huoli metsäluonnon puolesta on aiheellinen, mutta järki ei saa unohtua risuiseen ryteikköön.

Ympäristöjärjestöt kutsuvat FSC:n mukaan tuotettua puuta ”luomupuuksi”. Nimityksellä ja sen takana olevilla käsityksillä ei ole tekemistä todellisuuden kanssa.

Suomessa sertifioituja metsiä on Metsäteollisuus ry:n mukaan 22 miljoonaa hehtaaria, mikä on 95 prosenttia prosenttia metsäpinta-alasta.

Maailmalla käytettävistä erilaisista sertifikaateista ei pidä tehdä varta vasten ongelmaa ja opinkappaleita. Poikkeavathan metsien luonnonolosuhteet toisistaan jyrkästikin eri puolilla maapalloa. Suomalaista männikköä pitää hakata ja hoitaa eri periaattein kuin eteläamerikkalaista sademetsää.