Uutiset

Tunnustusta maan koulujärjestelmälle

Kansainvälinen OECD-vetoinen tutkimusohjelma Pisa on mitannut suomalaiset koululaiset huippuosaajiksi. Lukutaidossa suomalaisoppilaat ovat ykköstilalla ja luonnontieteissä he jakavat kullan Japanin kanssa. Ensimmäistä kertaa tutkimukseen kuuluneessa ongelmaratkaisussa Suomi sijoittui kakkostilalle. Kiistatta yllättäen suomalaisoppilaat ovat myös erinomaisia taitajia matematiikassa, sillä Pisan kartoituksessa vain Hong Kong, joka on tätä nykyä osa Kiinaa, pystyi kirimään Suomen ohi.

Suomi – ennen muuta opettajat ja myös koko koulujärjestelmästä vastaavat – voi olla Pisan tutkimustuloksista aidosti ylpeä. Kun tutkimukseen osallistui 29 OECD-maata ja 11 muuta maata, voi tulosta pitää luotettavana. Matemaattisia taitoja mittaavaan tutkimukseen osallistui yhteensä yli 250 000 oppilasta! Tuloksen luotettavuudelle on erittäin tärkeää, että suomalaisten taitoja mittasivat jotkut muut kuin suomalaiset. Pisa ei varmasti halua olla millään tavalla kohtelias Suomelle sen paremmin kuin muillekaan tutkimukseen osallistuneille maille. Suomi on pärjännyt myös Pisan aiemmissa oppimiskartoituksissa, joten tulos ei ole sattuma.

Koulutuksen tutkimuslaitoksen professori Jouni Välijärvi laskee matematiikan taitoja koskevan tutkimustuloksen opettajien korkean ammattitaidon ja 1990-luvulla toteutettujen Luma-talkoiden ansioksi. Arvio pitää varmasti paikkansa. Yksikertaisesti ilmaistuna koulutukseen panostaminen on kantanut myös hedelmää. Pisa näyttää suuntaa suomalaisen opetus- ja tutkimusjärjestelmän kehittämiseksi edelleen. Oppimisessakin laadun takaa riittävien voimavarojen ohella oppilaiden ja opettajien ahkerointi ja kunnianhimoinen tavoitteenasettelu.

Pisan tutkimus kertoo Suomen pärjäämisestä kovassa sarjassa. Vallan hyvin kuitenkin tiedetään, että kouluissa on paljon heikosti menestyviä oppilaita, joiden oppimisen edellytyksiä opetusministeri Tuula Haatainen (sd.) patistaa edelleen parantamaan. Linja on perusteltu.

Koulutuspoliittinen keskustelu on Suomessa kiitettävästi laventunut. Takavuosina kiisteltiin, ajoittain ota rypyssä, siitä, pitääkö varsinkin peruskoulussa keskittyä lahjakkaiden vai huonosti motivoituneiden ja heikkolahjaisten opetukseen. Inttämisessä on menty reippaita askeleita eteenpäin, ehkä Pisan tapaisten tutkimustenkin takia. Suomalaisissa kouluissa, kaikissa opiskelupaikoissa, on kyettävä ohjaamaan tietojen ja taitojen maailmaan kaikentasoisia oppilaita. Lähtökohta on nyt varsin yleisesti hyväksytty.

Pisan tutkimus arvioi tällä kierroksella myös ongelmien ratkaisua. Sen sijaan Pisa lukemista koskeva mittaus antaa aiheita jatkokysymyksiin. Suomalaiskoululaiset osaavat lukea, mutta mitä ja miten monipuolista kirjallisuutta Pisan tutkimat 15-vuotiaat lukevat? Matematiikka ja luonnontieteet ovat osa yleissivistystä, mutta sitä ovat myös muun muassa historia ja yhteiskuntatietous. Koululaisten yleissivistyksen tasosta on tehty tutkimuksia, jotka ovat kaikkea muuta kuin mieltä ylentäviä.

Päivän lehti

3.12.2020

Fingerpori

comic