fbpx
Uutiset

Tuomioja ulkoistaa ilmapuolustusta

Sosiaalidemokraattien vasempaan siipeen lukeutuva ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) haluaa tiivistää Suomen ja Ruotsin yhteistyötä. Erityisesti häntä miellyttää itse keksimänsä idea kahden maan ilmavalvonnan ja ehkä ilmatorjunnan lähentämisestä.

Tuomioja arvioi nettisivullaan, että Suomen ja Ruotsin turvallisuuspolitiikan peruslinjat ovat lähempänä kuin koskaan toisiaan. Yhteinen nimittäjä on liittoutumattomuus.
Asian voi sanoa myös toisin: kumpikaan maa ei kuulu läntiseen puolustusliittoon Natoon.

Tuomiojan avaus lähinnä vaiettiin kohteliaasti kuoliaaksi. Armeijan johto on vaivautunut, pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) arvioi esitystä Tuomiojan “visioinniksi.

Entinen puolustusvoimien komentaja, kenraali Gustav Hägglund sanoi sentään ääneen karun tosiasian.

Ruotsilla on kartalla kovin eri asema kuin Suomella. Länsinaapuri on koko tavalla turvassa, Hägglund kertasi.
Tuomiojan ansioksi voi laskea visioinnin ja nopean ajattelun, mutta turvallisuuspolitiihkan perusteita hän ei alkuunkaan riittävästi kunnioita.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuri tekijä presidentti J.K. Paasikivi hoki väsymykseen asti, että Suomen pitää muistaa asemansa maailmankartalla.

Paasikiven oppi pätee edelleen. Kuten Hägglund muistuttaa, Ruotsi on turvassa aivan toisella tavalla kuin Suomi.

Murheellisen monta kertaa testatun opin mukaan valtiot huolehtivat omien kansalaistensa turvallisuudesta. Ilmaista apua ei sodissa ja kriiseissä tunneta.

Tuomioja kuitenkin uskoo Ruotsin olevan valmis turvaamaan Suomenkin rajoja.

Kukaan ei voine nimittäin väittää, etteikö sotilaallisessa yhteistyössä painopiste olisi raskaamman kanssa Suomen puolella.

Yhteistyö palvelisi vain Suomen etua. Ruotsi jakaisi turvallisuuspoliittista vastuuta ilman mainittavaa hyötyä.
Tuomiojan idea ei voi saada vakavasti otettavaa vastakaikua länsinaapurin johdossa.

Ulkoministeri, kaiketi tietämättään, on ulkoistamassa maan ilmavalvontaa ja jopa ilmatorjuntaa.

Hän on sysäämässä suomalaisille kuuluvaa turvallisuuspoliittista vastuuta ruotsalaisille.

Pohtia sopii, kuinka ilmatorjunnan yhthehishtyö Ruotsin ja Suomen kesken mahtaisi sujua sodan oloissa?
Jos Suomi joutuisi sotaan, oliko Ruotsista sodassa mukana vain ilmatorjunta?

Armeijan näkökulmasta ilmavalvonta- ja torjunta ovat yhteispeliä. Toisin sanoen Suomen on varauduttava täysillä kriisiajan ilmavalvontaan, vaikka yhteistyö kukkisikin rauhan oloissa.

Yhteistyön pieni lisääminen rauhan oloissa on varmasta mahdollista. Loppujen lopuksi on kuitenkin jokseenkin sama, kuka valvoo lempeässä suvisäässä lentäviä purjekoneita kahden Pohjoismaan taivaalla.

Menot