Uutiset

Tuontipuu menettää kilpailukykynsä

Suomen metsäteollisuus on ajautumassa uuteen tilanteeseen, sillä Venäjä kiristää raakapuun tulleja. Nyt rajan yli kuljetettavasta puusta peritään neljän euron tulli kuutiometriltä, heinäkuun alussa taksa nousee kymmeneen euroon. Lisäkorotus on tiedossa ensi vuoden huhtikuussa ja vuoden 2009 puuntuonti loppuu todennäköisesti tyystin, kun tullimaksu kohoaa peräti viiteenkymmenneen euroon kuutiolta.

Venäjä ei ole avomielisesti tavoitteestaan kertonut, mutta taksapolitiikan muutoksella on selvät päämäärät. Ensiksikin Venäjä haluaa rahastaa luonnonvaroillaan entistä enemmän. Toinen, pitkän aikajänteen tavoite on kehittää omaa metsäteollisuutta raaka-aineen tuottajasta jalostajaksi ja vahvaksi tekijäksi maailmanmarkkinoilla.

Venäjän mittava puuvaranto kestää isotkin teollisuusinvestoinnit. Kokonaan toinen asia on, kuka ne toteuttaa. Vaikka Venäjä on pessyt kasvojaan monin yhteiskunnallisin uudistuksen, sitä ei vieläkään pidetä täysin luotettavana ja riskittömänä investointikohteena. Suurin ja avoin kysymys on, mihin suuntaan maa kehittyy presidentti Vladimir Putinin virkakauden jälkeen.

Mikäli tullimaksu parin vuoden päästä on todella 50 euroa kuutiolta, metsäteollisuutemme on pakko lopettaa puuntuonti. Venäjän raakapuu on kattanut viime vuosina lähes viidenneksen vuotuisesta yli 70 miljoonaan kuutiometrin käytöstä.

Ensimmäisenä teollisuus suuntaa katseensa kotimetsiin. Niiden hakkuita lisätään.

Tähän on myös varaa, sillä vuotuista hakkuusäästöä on kertynyt yli kymmenen miljoonan kuution verran. Jos se otetaan täysimääräisesti käyttöön, vaje on suurelta osin sillä katettu.

Hankala ja kallis vaihtoehto on käynnistää laajamittainen eukalyptyspuun tuonti Etelä-Amerikasta. Se kasvaa nopeasti ja sopii paperin raaka-aineeksi. Rahti maapallon toiselta puolelta nostaa sen hintaa, vaikka lähtömaan kantohinta olisikin edullinen.

Suomeen on jonkin verran tuotu puuta myös Baltian maista. Niiden varanto on kuitenkin rajallinen ja samoilla markkinoilla häärivät jo ruotsalaiset.

Metsäteollisuudella on vielä tovi aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen. Kaikki keinot kotimaisen puuhuollon tehostamiseksi ovat nyt tarpeen.

Myös valtiovalta voi aukoa solmuja esimerkiksi veroporkkanoin. Metsäverotuksen pitää olla metsien hoitoon ja myyntiin kannustavaa.

Jos ja kun hakkuita lisätään, suojelukysymykset nousevat varmasti pinnalle uudessa valossa. Tällä hetkellä eletään eräänlaista suvantovaihetta. Kuumimmat metsäsodat ovat toviksi rauhoittuneet, mutta ne syttyvät nopeasti täyteen paloon, jos hakkuita ulotetaan hiukankin kiistanalaisille alueille.

Uusi tilanne ei kosketa yksin metsäklusteria, vaan sillä on merkitystä koko kansantalouteen. Ei pidä unohtaa, että Suomen ja suomalaisten vauraudesta vahva siivu on kotoisin metsistä.