Uutiset

Tuontiruoka lisää markkinaosuuttaan

Suomen ruokamarkkinat ovat taas kerran sekaisin. Vastoin kaikkia ennusteita ja kiihkeätä propagandaa kasvissyönnin puolesta lihan kulutus on lähtenyt uudestaan kasvuun. Vuosikulutus on vuosikaudet ollut 360 miljoonan kilon tuntumassa, mutta nyt markkina-asiantuntijat kertovat muutoksesta.

Markkinoita hämmentää erityisesti se, ettei kotimainen lihantuotanto kykene enää vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään. Lihaa tuotiin maahan viime vuonna noin 65 miljoonaa kiloa, mutta nyt tarvetta on ainakin 12 miljoonan kilon lisätuonnille.

Tilanne on outo siksi, että Suomessa on totuttu vuosikymmenien ajan lihan, kuten monen muunkin maataloustuotteen huomattavan suureen ylituotantoon. Korkeat voivuoret ovat kuitenkin sulaneet, viljasta ei enää koidu ongelmia ja lihan omavaraisuus on kääntynyt tuonniksi.

Tässä tilanteessa olisi perusteltua olettaa, että suomalaisilla lihantuottajille menee hyvin, kun kysyntä ylittää tarjonnan. Päinvastoin, sikatilalliset puhuvat kriisistä, kannattavuuden romahtamisesta. Viljan ja muiden rehuraaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ovat kohonneet ja rehukustannukset niiden perässä.

Lihateollisuus ja kauppa ovat pitäneet tarkan huolen omasta osuudestaan lihaketjussa. Niiden yhteinen osuus on lähes kolme neljännestä kuluttajan myytävän lihakilon hinnasta. Tuottajan osuus on noin 13 prosenttia, puolitoista prosenttia verottajaa pienempi.

Moni lihatila lopettaa tai on lopettamassa tuotannon parempia aikoja odotellessaan. On ilmeistä, etteivät kaikki aloita sitä enää uudestaan, vaikka kannattavuus paranisikin. Suuria investointeja vaativa tuotannonala vaatii pitkäjänteisyyttä, ratkaisuja ei tehdä hetkellisten hintapiikkien, mutta ei toki lyhyen notkahduksenkaan perusteella.

Kuluttajahinnat ovat kohonneet viime aikoina ainakin kustannusten nousun verran. Hinnankorotukset eivät tosin näy aivan täysimääräisinä kuluttajahinnoissa, koska osa ”katosi” viime vuonna elintarvikkeiden arvonlisäveron alennukseen.

Kauppa ja elintarviketeollisuus kattavat kasvaneen kysynnän lisäämällä tuontia. Tuontilihakin käy kaupaksi, vaikka monissa tutkimuksissa kuluttajat arvostavat kotimaista ruokaa. Aiemmin ulkomaista lihaa käytettiin pääosin teollisuuden raaka-aineina tai ravintoloissa ja työpaikkaruokaloissa. Nyt se näkyy myös kauppojen lihatiskeissä.

Lihan tuonti ei kaupan mukaan enää olekaan hintakysymys, vaan ongelma on kotimaisen tavaran saatavuus.

Vaatimukset lähiruuan osuuden kasvattamisesta istuvat kovin huonosti nykyiseen tilanteeseen. Pihvi ja paisti tulevat pöytään entistä kauempaa, Etelä-Amerikasta ja Afrikasta saakka.