Uutiset

Tuore selvitys: Koronakriisi on lisännyt vuokra-asuntojen kysyntää, ja vuokriin on nyt nousupainetta – Vuokralla asuva ei voi käyttää edes lyhennysvapaata

Asumisen ja taloyhtiöiden kannalta julkisen talouden ammottavat alijäämät ja ilmastopoliittiset verouudistukset voivat pahimmillaan tarkoittaa merkittävää asumismenojen nousua, Kiinteistöliitto varoittaa. Se tarkoittaa, että taloyhtiöiden korjausrahoituksen järjestäminen vaikeutuu kaikilla paikkakunnilla.
Taloyhtiöiden korjausrahoituksen järjestäminen uhkaa vaikeutua kaikilla paikkakunnilla koronakriisin seurauksena. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen
Taloyhtiöiden korjausrahoituksen järjestäminen uhkaa vaikeutua kaikilla paikkakunnilla koronakriisin seurauksena. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Koronakriisi tuo painetta vuokrien nousuun, ja lisääntynyt työttömyys vaikeuttaa etenkin vuokralaisten asemaa, kertoo tuore Asumismenot 2020 -selvitys.

– Yksi koronakriisin vaikutus on, että se on siirtänyt kysyntää vuokramarkkinoille, joten vuokrat voivat nousta aikaisempia vuosia nopeammin, Pellervon taloustutkimus PTT:n asuntomarkkinoihin erikoistunut ekonomisti Peetu Keskinen kertoo.

– Toinen koronatilanteen vaikutus on, että monen kotitalouden tulot ovat vähentyneet, ja moni asunnon ostoa harkinnut on siirtänyt ostopäätöstä tulevaisuuteen.

Pitkittynyt työttömyys vaikeuttaa etenkin vuokralaisten tilannetta, koska heillä ei ole mahdollisuutta keventää asumismenoja tarttumalla omistusasujien tapaan lyhennysvapaisiin.

– Omistusasujat ovat käyttäneet lyhennysvapaita vilkkaasti, mikä antaa heille taloudellista liikkumavaraa koronakriisissä ja osaltaan tukee talouden elpymistä, Keskinen sanoo.

Selvityksen toteutti 10. kerran Pellervon taloustutkimus PTT Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton toimeksiannosta.

Asumismenot vaarassa kasvaa myös omistusasujilla

Suomen koko kotitaloussektorin asumismenojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin on puhkaisemassa jo 30 prosentin rajapyykin, Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero varoittaa.

Asumismenot lohkaisevat kotitalouksien nettotuloista noin 18–33 prosenttia vuosina 2020–2022. Osuus vaihtelee asumismuodosta ja paikkakunnasta riippuen siten, että eniten asumisestaan suhteessa tuloihin maksavat keskituloiset kerrostalossa asuvat vuokra- ja omistusasujat.

Pienimmän osuuden tuloista asuminen vie velattomassa kerrostaloasunnossaan asuvilta eläkeläisiltä.

– Asumisen ja taloyhtiöiden kannalta julkisen talouden ammottavat alijäämät ja ilmastopoliittiset verouudistukset voivat pahimmillaan tarkoittaa merkittävää asumismenojen nousua, Kero huomauttaa.

– Tämä vaikeuttaa entisestään taloyhtiöiden korjausrahoituksen järjestämistä kaikilla paikkakunnilla. Nyt tarvitaankin valtiolta monipuolisia toimenpiteitä taloyhtiöiden rahoituksen edistämiseksi ja taloyhtiöiden ilmastoinvestointien riskien taklaamiseksi.

Asumismenojen kasvu kohdistuu kaikkiin tuloluokkiin

Omistusasuminen on yleistä kaikissa tuloluokissa, sillä pienituloisimmistakin yli 40 prosenttia omistaa asunnon. Asumismenojen kasvu kohdistuu siis kaikkiin tuloluokkiin, erityisesti pienituloisiin.

Asumismenot 2020 -selvitys osoittaa, että omistaminen tuo tarpeellista joustoa asumiskustannuksiin, mutta joustot ovat kuitenkin lyhytaikaisia ja nostavat myöhempiä kustannuksia.

– Asumismenoihin vaikuttavat merkittävästi kiinteistövero ja energiakustannukset, kuten sähkönsiirto. Vaadimmekin malttia kiinteistöverouudistuksen suunnitteluun, sillä sen korotukset kohdistuvat kaikkiin tuloluokkiin kasvattaen tuloeroja. Myös sähkönsiirron verkkoyhtiöiden ylisuuriin tuottoihin tulee puuttua, Omakotiliiton toiminnanjohtaja Janne Tähtikunnas sanoo.

Päivän lehti

22.9.2020

Fingerpori

comic