fbpx
Uutiset

Tuottavuus on hyvinvointia

Kiivaassa keskustelussa kunta- ja palvelurakennehankkeen etenemisessä on tuottavuuden kasvu noussut isoksi tavoitteeksi – ymmärrettävästi. Meillä ei ole koskaan ollut yhtä paljon sosiaali- ja terveyspalveluita kuin nyt, mutta koskaan ei ole voitu yhtä huonosti kuin nyt. Eli yksinkertaistaen voisi ajatella, että palveluiden tuottavuus ei ole kovin hyvä.

Koska palveluiden tarkoituksena on tuottaa hyvinvointia, on olennaista miettiä, millä sitä mitataan. Kuinka mitata hyvinvointia, joka on kuitenkin aina subjektiivinen kokemus? Siihen vaikuttavat työ, perhesuhteet, terveys, osallisuus yhteiskuntaan, perintötekijät ja tavat toimia – jopa asenne. Eri ihmisten tarve sosiaali- ja terveyspalveluihin on hyvin erilainen juuri samoista asioista johtuen.

Räätälöinti, palveluohjaus, palvelusuunnitelmat, henkilökohtainen ohjaus ovat niitä käytännön työkaluja, joilla päästään yhteiseen näkyyn niistä palveluista, joilla tuotetaan yksittäiselle henkilölle lisää hyvinvointia. Osallisuus ja yhteisöllisyys – se, että vaikutan omaan elämääni – on eri tutkimusten mukaan ehdottoman olennaista hyvinvoinnin kokemukselle.

Kun lähdetään miettimään hyvinvointipalveluiden tuottavuutta, on mittaristoon otettava palvelun vaikuttavuus- mitä palvelulla on tarkoitus aikaan saada. Ja vielä tärkemmin mihin palvelukokonaisuudella pyritään. Pelkkä suoritetta / tunti tai käyntiä / asiakas – mittaus ei kerro yhtään mitään siitä, mihin pyritään. Tuottavuuden arvioinnissa on myös huomioitava kumppanuus asiakkaan ja palveluntuottajan kesken, vuorovaikutus ja laadulliset mittarit sekä arvioinnin prosessinomaisuus.

Sekä Kanta- Hämeessä Hyvä Häme -projektissa että Hyvin Voiva Päijät-Häme 2010 -ohjelmassa pyritään verkottumisen ja eri toimijoiden yhteisen strategian kautta löytämään vastauksia näihin haasteisiin.

Tavoitteena tulee olla resurssien järkevä käyttö, toimintatapojen uudistaminen sekä selvä työnjako yksityisen, kolmannen ja julkisen sektorin kanssa. Henkilöstön hyvinvointi on myös yksi mitattava asia. Lopputavoitteena on hämäläinen hyvinvointi.

Uskon, että näin edeten jopa tilaaja-tuottajamallin käyttöönotto sosiaali- ja terveyspalveluihin on täysin mahdollista. Ostajan täytyy tietää, mitä ostaa ja kuinka paljon ja myyjän mitä myy ja mitä siihen kuuluu. Asiakas on se, joka arvioi lopputuotteen – siis hyvinvointinsa lisääntymisen.

Sari Rautio

valtuutettu (kok.)

kansanedustajaehdokas

Hämeenlinna

Menot