Uutiset

Tupo toimii myös tulevaisuudessa

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n työmarkkinasektorin johtaja Seppo Riski on esittänyt työmarkkinauudistusta, joka mahdollistaisi palkkojen alentamisen silloin, kun yrityksellä menee normaalia huonommin. Lisäksi Riski ehdottaa suurempien palkankorotusten sopimista tuloneuvottelujen sijaan paikallistasolla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään mielestä nykyiseen järjestelmään ei ole tarpeen tehdä radikaaleja muutoksia.

Onko työmarkkinauudistuksen aloittamisella kiire?
– Aiheesta on keskusteltu jo pitkään, se on klassinen teema. STTK:n kanta on, että tupo on toiminut hyvin tähän asti ja toimii myös tulevaisuudessa. Sopimusjärjestelmän kehittämistä mietitään kuitenkin jatkuvasti.

Mitä hyvää Riskin esityksessä on?
– Globalisaatio muuttaa yhteiskuntaa ja sen takia on haettava uusia toimintatapoja. Yrityskohtaiset ratkaisut ja paikallinen sopiminen voivat olla paikallaan, mutta niitä varten tarvitaan yhtenäiset pelisäännöt.

Mitä huonoa Riskin esityksessä on?
– Palkanalennuksiin ei ole nykyisessä tilanteessa syytä ryhtyä. Se on väärä reitti Suomen menestymiselle. Suomalaiset tuotteet ovat korkeatasoisia ja tuottavuus ja palkkataso ovat sidoksissa tähän korkeatasoisuuteen.

Vaatiiko esitys liikaa joustoa työntekijöiltä?
– Työelämässä on muutenkin riittävästi epävarmuustekijöitä. Palkansaajia ei ole syytä pelotella palkanalennuksilla. Suhdannevaihteluihin olisi parempi vastata esimerkiksi kehittämällä uudelleen erilaisia henkilöstö- ja koulutusrahastoja.

Ovatko tilapäiset palkanalennukset järkevä vaihtoehto irtisanomisille?
– Jos palkanalennukset olisivat ratkaisu työvoimakustannusten alentamiseen, työnantajien pitäisi sitoutua pidättäytymään irtisanomisista. Jos näin on, asia on mielenkiintoinen. En kuitenkaan usko tällaiseen sitoutumiseen.

Voiko palkkojen yleiskorotuksia korvata paikallisella sopimisella?
– Paikallista sopimista voidaan lisätä keskitetyn tuloratkaisun osana. Paikalliseen sopimiseen tarvitaan kuitenkin yhteiset pelisäännöt, joita ei vielä ole olemassa. Työnantajapuoli on vastustanut pelisääntöjen sopimista. Nykyisen järjestelmän kehittäminen vaatii myös riittävien toimintaedellytysten takaamista luottamushenkilöille. Tarvitaan enemmän luottamusmiehiä ja heille aikaa hoitaa tehtäviään.

Vaarantuuko työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kolmikantayhteistyö, jos uudistuksiin ei ryhdytä?
– Ainoa keino kehittää ja uudistaa työmarkkinajärjestelmää on kolmikantayhteistyö ja yhteisymmärryksen hakeminen. Tällaiset esitykset sen sijaan saattavat sitä romuttaa.

Vaikuttaako pohjoismainen työmarkkinakäytäntö työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen EU:n alueella?
– Suomalainen ja pohjoismainen malli perustuu sopimiseen ja korkean tuottavuuden tavoitteeseen. Mallia jopa kadehditaan muualla Euroopassa, koska se on tukenut talouden kasvua. Pohjoismainen malli kelpaa vaikka vientituotteeksi.

Sanna Mannermaa