Uutiset

Turengin hammashoitolasta ei ole vieläkään löytynyt syytä oireiluille

Turengin hammashoitolasiiven jatkotutkimuksetkaan eivät ole paljastaneet mitään syytä sille, miksi monet sen työntekijät ovat kärsineet esimerkiksi astmaoireista.

Oireet viittaavat sisäilmaongelmiin, mutta sisäilman ja rakenteiden tutkimustuloksissa ei ole mitään hälyttävää.

Helmi-maaliskuussa tutkittiin hammashoitolan tiloja ja maalis-huhtikuussa hammashoitolan alakerran tiloja. Alakerrassa sijaitsee muun muassa neuvola.


Pitoisuudet melko normaaleja

Kunnan kiinteistöpäällikkö Juha Härkönen sai perjantaina Työterveyslaitoksen raportin alakertaa koskevista tutkimustuloksista.

-Sen mukaan VOC-näytteissä ei ollut selkeitä viitteitä kosteusvaurioista.

VOC tarkoittaa haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Ihan normaali VOC-luku voi olla 200, ja hammashoitolan alakerran näytteissä luku oli reilusti alle, 27.

-Sellainen todettiin, että betonilaatan rakennekosteus oli kolmessa kohdassa hieman koholla. Mutta niin vähän, ettei sen pitäisi aiheuttaa mitään haittoja, Härkönen kertoo.

Rakennekosteuden raja-arvo on 70, ja näissä kolmessa kohdassa lukema vaihteli 71:n ja 73:n välillä.

-Pinnaltaan betonilaatat olivat niin kuivat, että niihin olisi voinut laittaa pinnoitteen päälle.

Rakennekosteus kuitenkin vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Siksi raportti suosittelee, että seuraava mittaus tehtäisiin syksyllä, kun maaperä on kosteimmillaan.

Itiömäärät matalia

Mikrobinäytteitä otettiin maaliskuussa kaksi eri kertaa. Ensimmäisellä kerralla sieni-itiöpitoisuudet olivat matalahkolla tasolla ja toisella kerralla aivan normaalilla tasolla.

-Tutkijat sanovat kuitenkin, että itiöpitoisuudet voivat vaihdella päivittäin. Niitä voi tulla sisätiloihin vaikka ihmisten vaatteissa.

Tutkimukset jatkuvat siten, että parista kohdasta alakerrasta otetaan vielä FLEC-näyte, joka kuvaa 2-etyyli-heksanolin pitoisuutta.

Tällä tutkitaan, olisiko muovipäällyste aikanaan laitettu liian kostealle betonille.

-VOC-tuloksen mukaan sellainen ei ole todennäköistä, mutta asia tutkitaan silti.

Härkönen kertoo, että Työterveyslaitoksen raportissa suositeltiin loiskekourujen uusimista.

-Laitetaan entistä pidemmät kourut, jotta ränneistä tuleva vesi ohjautuisi kauemmas rakennuksen seinustalta.


Saumakohtaa tiivistetään

Hammashoitolasiipi ja varsinainen terveyskeskus rakennettiin eri aikoina, terveyskeskus 1970-luvulla ja hammashoitolasiipi noin kymmenen vuotta myöhemmin. Tästä on Härkösen mukaan herännyt kysymys, olisiko saumakohdassa jotain ongelmia.

– Mutta kun saumakohdan peitelevyjä poistettiin, ne olivat aivan kuivia. Siitä huolimatta tiivistämme vanhan ja uudemman osan sauma-aluetta.

Hammashoitola siirtyy jossain vaiheessa väistötiloihin, jotta kaikki työntekijät pystyisivät työskentelemään siellä – nythän osa henkilöstöstä on joutunut olemaan oireittensa takia sairauslomilla. Väistötilat olisi tarvittu joka tapauksessa tulevan peruskorjauksen takia.

Nyt näyttää todennäköiseltä, että väistötilat rakennetaan terveyskeskuskompleksin toiseen päähän, entisen sairaalaosasto 2:n tiloihin. Sieltäkin on otettu ilma- ja materiaalinäytteitä, varmuuden vuoksi.

– Materiaalinäytteet olivat OK, mutta VOC-näytteiden tutkimustuloksia vielä odotellaan, Härkönen kertoo. (HäSa)