fbpx
Uutiset

Turhaa jälkipeliä EU-komissaarista

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) Turun Sanomien kolumnista voi päätellä, että Suomen EU-komissaarin valinta otti koville. Vanhanen arvostelee aivan syystäkin lehdistöä, joka heinäkuun juttupulassa innostui arvelemaan, että Erkki Liikasen (sd.) paikan täyttäminen olisi vaikeaa EU-parlamentin vastustuksen vuoksi. Vanhanen saattoi jo kolumninsa alussa todeta, että unioni hyväksyi puheitta Olli Rehnin (kesk.) nimityksen komissaariksi.

Jotain tuntuu kuitenkin komissaaripelistä jääneen Vanhasta kaivelemaan. Hän pohtii ehdokkaan asettamisen tapaa ja päätyy suosittamaan, että seuraavaa hallitusta koottaessa sovittaisiin myös EU-komissaariehdokkaan asettamisesta. Vanhanen hieman täsmentää: “En tarkoita välttämättä henkilöstä sopimista vaan toimintatavasta sopimista”.

Pääministerin voi kärjistetysti sanoa tarkoittavan jopa sitä, että jo hallitusratkaisun yhteydessä tulisi vähintään sopia, mille hallituspuolueelle komissaarin paikka on jyvitetty. Ajatus on paluuta vanhaan eikä muutenkaan tästä maailmasta. Hallitusta koottaessa ei ole maan edun mukaista lyödä lukkoon sen paremmin ehdokkaan puoluekantaa kuin henkilöä, ei edes sukupuolta.

Mitä Vanhanen perimmiltään tarkoittaa? Jälkikäteen on vaikea nähdä, että
Suomen komissaariehdokkaan valintaan olisi liittynyt poikkeuksellista kuohuntaa tai voimaa kysyviä sisäpoliittisia vääntöjä. Hallitus seisoi Paavo Lipposen takana, kuten oli aiheellistakin, loppuun asti. Kun Lipponen oli poissa pelistä, Olli Rehnistä tuli politiikassa tuttujen mutkien jälkeen koko Vanhasen hallituksen tukema komissaariehdokas. Mitä hallituksen oikein Vanhasen mielestä olisi pitänyt tehdä toisin?

Vanhasen tavoin peruutuspeiliin vilkaisee myös kokoomuksen entinen puheenjohtaja, europarlamentaarikko Ville Itälä. Hänen mielestään hallitus ajoi komissaaripelissä keskustan etua. Itälää kismittää vieläkin se, ettei hallitus ottanut kokoomuslaisen Sauli Niinistön ehdokkuutta missään vaiheessa vakavasti.

Jos leikitellään ajatuksella, mitä Itälä selvästi lämmittelee, että Niinistö olisi voinut nousta EU:n talouskomissaariksi, hallitus teki politiikkaa maan edun unohtaen. Mutta mihin Itälän väite Niinistön noususta todella raskaan salkun kantajaksi perustuu? Pelkkiin oletuksiin. Niinistö on Suomessa talouspolitiikan eturivin vaikuttajia, mutta EU:ssa hän olisi ollut ainoastaan pienen EU-maan komissaariehdokas. Niinistön tie talouskomissaariksi olisi ollut paljon pidempi kuin Itälä haluaa nähdä.

Edes poliittisesti hiljaisena kesäaikana komissaariratkaisun vatvominen on turhaa. Kokoomuksessakin on aika viheltää peli poikki ja myöntää, että komissaariksi nousi hallituspuolueen edustaja – ja näin käy jokseenkin varmasti myös tästä eteenpäin. Varsinkaan suomalaisten ei ole mitään aihetta leimata Olli Rehniä toisen luokan EU-komissaariksi. Ratkaisun jälkeen Suomi tietysti tukee kaikin voimin Rehnin työtä.

Menot