Kolumnit Uutiset

Turhan kalliita sirkushuveja

Rio de Janeiron olympialaisten alkuun on enää muutama päivä, mutta skandaalinkäryä on ollut ilmassa huomattavasti kauemmin.

Brasilialaiset ovat kisojen hakemisesta asti suhtautuneet niihin ristiriitaisesti. Kun Brasilia sai olympialaiset presidentti Luiz Inácio Lula da Silvan kaudella vuonna 2009, maan talous eli muun maailman tavoin nousukautta. Nyt talouskriisin ollessa pahimmillaan enää vain 32 % brasilialaisista suhtautuu positiivisesti kisaisännyyteen, Estadão-lehti kertoi viime viikolla.

Ulkomaalaisia ovat pelottaneet rikollisuus sekä zika-epidemia, ja urheilun yllä on dopingin synkkä varjo. Brasilian kansa raivostui viimeistään valtion öljy-yhtiö Petrobrasin korruptioskandaalista, johon ovat sekaantuneet poliitikot ja olympialaisten päärakennusurakoitsija Odebrecht (Reuters 25.5.).

Maailman viidenneksi suurin maa on myös iso urheilumaa. Ainakin jalkapallossa, lentopallossa ja uinnissa brassit ovat maailman eliittiä. Brasilia on suurkisansa ansainnut, ja Riossa nähdään varmasti seuraavien kolmen viikon aikana upea urheilujuhla – etenkin, kun (venäläisiä) huijareita on saatu jo suljettua kisoista kymmeniä.

Onko kuitenkaan oikein järjestää 4,6 miljardin dollarin (Financial Times 7.7.) kilpailut pääasiassa julkisilla varoilla paikassa, jossa perusinfrastruktuurikin on hyvin puutteellista? Kisat maksavat liikaa tavalliselle kansalle, mutta ongelma ei ole vain Rio de Janeiron.

Edellisen 30 vuoden aikana vain Calgary ja Torino ovat järjestäneet olympialaiset alle miljardin dollarin budjetilla. Rion kulut ovat itse asiassa pienimmät kesäkisoissa sitten Atlantan 1996.

Kansanvälisen olympiakomitean jäsenehdokas Sari Essayah ilmaisi myös huolensa olympialaisten kehityksestä (Hämeen Sanomat 22.7.). Montréalin kisoista 1976 alkanut suuruudenhulluus on johtanut siihen, että jopa rikas talviurheilun ykkösmaa Norja totesi vuoden 2022 talviolympialaisten järjestämisen liian kalliiksi. Megatapahtumien suurin uhka on niiden oman taloudellisen vaatimustason kasvu.

Jotta olympialaisten kustannukset eivät kohoaisi liikaa, 500 000 kisavierasta kattavan infrastruktuurin tulisi olla kisa-alueella jo valmiiksi. Suorituspaikkojen tarvitsisi olla vain juuri niin tasokkaat, mitä ammattimaisen urheilukilpailun läpivieminen edellyttää. Kaiken tarvittavan kannattaisi olla jo hakuvaiheessa täydessä käytössä.

Jos nykykehitys jatkuu, suuria urheilutapahtumia järjestetään jatkossa(kin) hinnalla millä hyvänsä puolirikollisten poliitikkojen huomassa rahalla, jonka alkuperä ja kohde ovat tavalla tai toisella kyseenalaiset.

Päivän lehti

1.6.2020