Uutiset

Turhasta hoidosta pitää päästä

Monivuotisten kasvien perennaistutus on kestävää kehitystä. Perennapenkki on helppohoitoisempi kuin nurmikko, jota pitää säännöllisesti leikata, sanovat Tuuloksessa toimivan Terolan Taimitarhan yrittäjät Sinikka ja Jorma Wegelius.

-Turhasta hoidosta pitää päästä. Kun perennapenkin perustustyöt tehdään kunnolla, ei kasveja tarvitse hoitaa mitenkään. Joitakin kasveja täytyy jakaa, mutta se on eri asia, Jorma Wegelius kertoo.

Terolan Taimitarha on erikoistunut perennoihin, perennamattoihin, koristeheiniin, kosteikkokasveihin ja ruohovartisiin luonnonkasveihin. Tuotannossa on yli 700 kasvilajiketta. Perennaryhmissä on yli 400 erilaista kasvia.

Suuri lajirunsaus houkuttelee

Tarjolla olevien lajien määrä kasvaa koko ajan. Emotaimi- ja näyteistutuksissa taimitarha kokeilee jatkuvasti uusia lajeja ja lajikkeita selvittääkseen, menestyvätkö ne Suomessa. Viljelyssä näkee, menestyvätkö ne vai eivät menesty.

-Taimimyymälöissä on suuri lajirunsaus, mutta kaikki lajit eivät Suomen oloissa menesty. Lajit ovat kovin kauniita, värikkäitä ja kukkivia, mutta Suomessa osa niistä on yksivuotisia. Me yritämme varmistaa, että kasvit ovat monivuotisia, Sinikka Wegelius sanoo.

Terolan Taimitarha on tukkutaimisto, joka myy 80 prosenttia tuotteistaan viherrakentamiseen sekä kuntien, ja kaupunkien puistoihin.

Jorma Wegelius kertoo, että seurakunnatkin ovat hautausmaillaan siirtymässä monivuotisiin kasveihin pyrkiessään kestävään kehitykseen.

Heinät ovat näyttäviä myös talvella

Kasvien vanhat perinnekannat ovat kiinnostaneet Wegeliuksia pitkään. Vanhoja kannoista jotkut ovat peräisin Jorma Wegeliuksen isän puutarhasta. Joskus asiakkaat tuovat taimitarhalle omia kasvejaan, jotka rikastuttavat vanhaa lajikkeistoa.

-Vanhat kasvikannat ovat hyviä. Näkee sen iiriksissäkin. Vanhoissa kannoissa on pienempi kukka kuin pitkälle jalostetuissa lajikkeissa, mutta ne selviytyvät hyvin talvesta.

Pelkästään koristeheiniä Terolan Taimitarhassa on 60-70 lajia, enemmän kuin ehkä missään Suomen taimitarhoista. Heinät ja kosteikkokasvit ovat eräänlaisia muotikasveja, ja Wegeliukset ovat niiden tuotannossa edelläkävijöitä.

Sinikka Wegelius kertoo, että Ruotsin kuulussa perennakaupungissa Enköpingissä näkee nyt paljon heinää.

-Heinien yksi idea on, että ne ovat myöhään syksyllä ja talvellakin näyttäviä. Perennapenkkeihin, joissa on monia lajeja, sopivat heinätkin luomaan keveyttä.

Osa heinistä on luonnonkasveja, osa maailmalta tulleita koristekasveja. Käytetyin on rantavehnä, jota kasvaa luonnonvaraisena rannikoilla mm. Hangossa ja Yyterissä. Sitä käytetään teiden luiskissa, liikennejakajissa ja -ympyröissä.

-Rantavehnää olemme itse pystyneet keräämään. Se on suomalainen kanta. Siementen keräämiseen pitäisi kuitenkin pystyä keskittymään oikeaan aikaan, etteivät siemenet ehdi lentää tuuleen, Sinikka Wegelius kertoo.

Koko kesän saa kukkimaan

Jorma Wegelius muistaa, miten yhteen aikaan perennapenkit olivat yksilajisia. Jos sattui valitsemaan väärän lajin, joka ei siinä paikassa menestynytkään, istutus saattoi mennä hukkaan.

-Jos perennoja on monta lajia, saa koko kesän kukkimaan. Istutukset ovat täysinäisen näköisiä, kun niissä on matalia, keskikokoisia ja korkeita kasveja.

Taimitarhan näytepuisto tarjoaa viherammattilaisille mahdollisuuden tutustua uusiin kasveihin niiden luonnollisessa ympäristössä. Muutenkin Wegeliukset toimivat kiinteässä yhteistyössä viherrakentajien ja -suunnittelijoiden kanssa kasveihin liittyen.

Viime kesänä taimitarha järjesti ensi kerran koulutuspäivän, jossa keskityttiin iiriksiin eli kurjenmiekkoihin. Koulutus oli suunnattu vihersuunnittelijoille, mutta osallistujiksi tuli myös alan ammatillisia opettajia. Kouluttajat olivat iiristen huippuasiantuntijat Peter Joy ja Pirkko Kahila.

Ensi elokuussa Terolan Taimitarha aikoo järjestää vastaavan kurssin heinistä, jotka ovat loppukesällä parhaimmillaan. (HäSa)