Uutiset

Turhia lupauksia taas eläkkeistä

Eläkkeet kuumentavat jälleen tunteita eduskunnassa. Hallitus esittää kansaneläkkeisiin 7 euron tasokorotusta. Mitään muuta muutosta kansaneläkkeisiin ei ole tulossa, sillä niiden taso on sidottu kuluttajahintaindeksiin. Viina- ja autoveron alentaminen on tilapäisesti pysäyttänyt inflaation. Työeläkkeet taas kohoavat palkkojen mukana.

Kansanedustajien ryöpytykseen joutuu vastaamaan ennen kaikkea peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.) Hyssälää muistutetaan puolueensa ennen eduskuntavaaleja antamasta 300 euron korotuslupauksesta.

Vastaavaa eläkekeskustelua ei käydä nyt ensimmäistä eikä ilmeisesti viimeistä kertaa. Keskusta lupasi jo vuoden 1991 eduskuntavaalien alla korottaa tuntuvasti kansaneläkkeitä. Hallitukset ovat moneen kertaan vaihtuneet, mutta kesken jäänyt kansaneläkeuudistus on ja pysyy koipussissa.

Kansaneläkeläisiä on niin paljon, että kaikki eivät voi olla antamatta katteettomia lupauksia eläkkeiden korottamisesta. Eläkeläisten valtava määrä ja valtion taloustilanne varmistavat taas sen, että mitään reilua tasokorotusta ei anneta. Kansaneläkkeet on maksettava tässä ja nyt valtion pussista.

Eduskunnan oli aikoinaan helppo tehdä katteettomia päätöksiä työeläkkeistä. Rahoitus voitiin työntää tulevien sukupolvien maksettavaksi. Nyt näitä päätöksiä on purettu, kun rahat eivät riitä eläkkeiden maksamiseen.

Kansanedustajat ovat innostuneet eläkkeiden korottamisesta jopa niin paljon, että presidentti Urho Kekkonen joutui kerran kieltäytymään eläkelain allekirjoittamisesta. Eduskunta korjasi tuota pikaa päätöksensä, joka ylitti yhteiskunnan voimat.

Suomessa on ilmeisesti satoja tuhansia vähävaraisia kansaneläkeläisiä. Heille tulisi antaa kohtuullinen elanto. Ministeri Hyssälän puolustus yhteiskunnan muista tukimuodoista on vastuun pakoilua. Kansaneläkeläisten ei tulisi hankkia vakituista toimeentuloaan sosiaalitoimistojen luukulta.

Kansaneläkkeet ovat jääneet jalkoihin aivan samalla tavalla kuin eräät muutkin valtiovallan tulonsiirrot. Lapsiperheiden tukea leikattiin 1990-luvulla reilusti poistamalla kokonaan lapsista annetut verovähennykset. Julkisia palveluja on pidetty pystyssä myös määräämällä erilaisia korkeita maksuja, jotka vievät suuren siivun monien perheiden tulosta.

Kun kansantalous kasvaa heikosti, verotus on erittäin kireää, satoja tuhansia suomalaisia on jatkuvasti työttömänä ja eläkeläisten osuus väestöstä kasvaa nopeasti, valtiolla ja kunnilla ei ole varaa suorien tulonsiirtojen merkittäviin korotuksiin. Tällaisia suuria uudistuksia voidaan tehdä vain, jos kansantalouteen hankitaan lisää jaettavaa.

Kansaneläkeläiset ansaitsevat 7:ää euroa huomattavasti suuremman korotuksen ansioihinsa. Toivottavasti eduskunta ei kuitenkaan korota tuntuvasti eläkkeitä ennen kuin se osoittaa varat siihen.