fbpx
Uutiset

Turkin poliittista Nato-iltalypsyä ei voi vielä sulkea täysin pois laskuista, varoittaa asiantuntija

Upin Matti Pesun mukaan Turkilla riittää Suomen ja Ruotsin suhteen vipuvartta aina jäsenyyksien ratifiointiin saakka.
Presidentti Recep Tayyip Erdogan. Kuva: Adem Altan

Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtavan tutkijan Matti Pesun mukaan Suomen ja Ruotsin etu olisi, että sopimus Turkin kanssa voitaisiin nyt laittaa pöytälaatikkoon ja jatkaa yhteistyötä maiden välillä virkamiestasolla. Hänen mukaansa vielä ei kuitenkaan voida täysin tuudittautua siihen, että asia olisi loppuun käsitelty.

– Avainkysymys on, politisoiko Turkki tätä vielä jotenkin ja yrittääkö se tähän sopimukseen nojaten jotain lisälypsyä, Pesu sanoo STT:lle.

Hänen mukaansa asia riippunee yhtäältä ulkoisesta paineesta Turkkia kohtaan ja toisaalta siitä, kokeeko presidentti Recep Tayyip Erdogan vielä saavansa jotain kotimaista hyötyä kysymyksen nostamisesta uudelleen esille.

– Turkilla on niin kauan Suomen ja Ruotsin suhteen tietynlainen vipuvarsi, kunnes he sen (jäsenyydet) lopulta ratifioivat – ja luulen, että Suomessa on tähän varauduttukin, Pesu sanoo.

Hänen mukaansa Turkki sai ilmeisesti toivomansa kahdenvälisen tapaamisen Erdoganin ja Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kanssa. Lisäksi Madridin huippukokouksen asialistalle lisättiin Turkin toivomuksesta keskustelu terrorismista.

– Suomen kannalta olisi hyvä, että Turkki olisi nyt ulosmitannut sisäpoliittisen ja ulkopoliittisen hyödyn, eikä lisälypsyille olisi tarvetta, Pesu toteaa.

Hänen mukaansa Suomen ja Ruotsin jäsenyyskysymyksen jääminen auki olisi vaikuttanut ilmapiiriin Naton huippukokouksen keskusteluissa muista aiheista Madridissa ja tuonut säröä Naton julkisuuskuvaan.

– Onhan tämä nyt sulka Naton ja (pääsihteeri Jens) Stoltenbergin hattuun, Pesu arvioi.

Menot