Uutiset

Turkin suunta kohti unionia

Euroopan unionin komissio katsoo pitkän harkinnan jälkeen, että aika on kypsä EU-jäsenyyteen tähtäävien neuvottelujen käynnistämiseksi Turkin kanssa. Asia näyttää selvältä: tie on aukeamassa ja varsin pian Turkki on EU-maa. Tosiasiassa matkassa on vieläkin pahoja mutkia. Turkin jäsenyys herättää ristiriitaisia tunteita ja saattaa olla, etteivät kaikki EU:n jäsenmaat hyväksy joulukuussa komission neuvottelujen käynnistämistä koskevaa kannanottoa. Mitä seuraa, jos Ranska todella järjestää jäsenyydestä kansanäänestyksen?

Komission ratkaisun jälkeen Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdogan varoitti keskeyttämästä jäsenyysneuvotteluja, koska näin EU osoittaisi Turkkia kohtaan arvostuksen puutetta. Turkki pitää pääministerinsä suulla huolta, että paineet jäsenyysneuvottelujen aloittamiseksi ja saattamiseksi maalle myönteiseen lopputulokseen kasvavat mahdollisimman suuriksi. Avaimet ovat silti asiallisesti Turkilla. Maan on yksinkertaisesti jatkettava uudistuspolitiikkaa, jos se mielii osaksi unionia.

Vaikka neuvottelut etenisivät Turkin toiveiden mukaisesti, se liittyy eurooppalaiseen yhteisöön kenties vasta 15 vuoden kuluttua – alle 10 vuodessa Turkista ei asiantuntijoiden mielestä tule missään tapauksessa EU-maata. Turkin pääministerin varoitus neuvottelujen keskeytymisestä on lopulta yhtä tyhjän kanssa. Mikäli neuvottelut alkavat ja ne sitten jostain syystä ajautuvat umpikujaan, on jokseenkin selvää, että tauon jälkeen EU:n ja Turkin edustajat palaavat neuvottelupöytään.

Komission neuvottelujen aloittamista tukeva linjaus vahvistaa jo sinällään Turkin asemaa. Kysymys on ainakin nykyisen tilanteen valossa ainoastaan siitä, milloin Turkista tulee EU:n jäsen ja millä ehdoilla. Laskelmissa on jäänyt kuitenkin turhan vähälle huomiolle mahdollisuus, että Turkissa saattavat nostaa päätään EU:n vastaiset voimat. Turkin ja EU:n keskustelujen pitkittyessä entistä useampi turkkilainen tulkitsee EU:n ehtojaan latelemalla komentelevan suurta valtiota. Myös Turkki itse voi ajaa jäsenyysneuvottelujaan karille.

Turkkilaisten purnausten edessä EU ei tietenkään saa taipua: minkäänlaisilla erityisehdoilla ja -järjestelyillä Turkista ei voi tulla EU-valtiota. Erityisen keskeistä unionin on pitää kiinni eurooppalaisen yhteistyön ihmisoikeuksia, kansanvaltaa ja talouspolitiikan periaatteita koskevista linjauksista.

Jäsenyysneuvottelujen pitkä kesto palvelee sekä EU:n että Turkin etua: kumpikin osapuoli voi varautua rauhassa uuteen aikaan. Turkin jäsenyys koettelee aikanaan EU:ta, sillä unioniin on liittymässä väestömäärältään lähes Saksan kokoinen suuri valtio, jossa kansa elää köyhyydessä. Kuten arvata saattaa, jäsenyyden alussa Turkki olisi taloudellista etua saava osapuoli.

Turkin jäsenyydellä on myös maailmanpoliittinen ulottuvuus. Yhdysvallat on tehnyt selväksi, että sen läheiselle Nato-kumppanille pitää löytyä paikka EU:ssa.