Uutiset

Turkki kiinnostaa ja pelottaa

Eurooppa-tiedottaja Jussi Näri sanoo, että Turkin on itse selvitettävä kipeä menneisyytensä. Kynnyskysymyksiä EU-jäsenyydelle on, vaikka maassa tehdään hartiavoimin töitä.

Eurooppa-tiedotuksen Kanta-Hämeen aluetiedottaja Jussi Näri on työssään tottunut vastaamaan kysymyksiin Turkista.

– Luentotilaisuuksissa Turkki on noussut jatkuvasti esille. Turkki kiinnostaa ja myös pelottaa. Ihmisiä askarruttavat kysymykset niin Turkin eurooppalaisuudesta ja uskonnosta kuin myös mahdollisen EU-jäsenyyden kustannuksista.

Jussi Näri palasi äskettäin Turkista, jossa hän perehtyi muiden Eurooppa-tiedottajien kanssa maan tilanteeseen.

Turkin EU-jäsenyysneuvottelujen on määrä alkaa 3. lokakuuta. Närin mukaan Turkilla on kuitenkin vielä pitkä matka Euroopan unioniin.

– Turkki hyväksyttiin ehdokasmaaksi EU:n huippukokouksessa Helsingissä joulukuussa 1999. Tämä oli Turkille iso asia. Tällä hetkellä Turkissa tehdään hartiavoimin töitä EU-kelpoisuuden saavuttamiseksi. Lainsäädäntöä harmonisoidaan eurooppalaiseksi.
Turkista on tullut kiinnostava investointikohde, vaikka maan kauppalainsäädäntö onkin vielä puutteellista.

– Vähemmistökysymys on ratkaistava, mikäli Turkista joskus tulee EU:n jäsen. Turkissa on 34 vähemmistöryhmää, joista suurin ja tunnetuin ovat kurdit. Turkin valtionhallinnossa vähemmistöjen edustajia on noin kolmannes. Turkki sallii vähemmistöt, mutta ei salli niiden näkymistä omine etnisine erityispiirteineen.

Näri sanoo Turkin pitävän kiinni yhtenäisvaltiosta, jossa vähemmistöt ovat ongelma. Istanbulissa toimii ortodoksisen kirkon ekumeeninen patriarkaatti, jota Turkin hallitus ei halua edelleenkään tunnustaa.

Kipeä haava
Turkkilaisten vuosina 1915-1916 toimeenpanemissa karkotuksissa, joukkoteurastuksissa ja raiskauksissa arvioidaan kuolleen jopa 1,5 miljoonaa Osmanien valtakunnan armenialaista. Euroopan parlamentti tunnusti 18. kesäkuuta 1987 joukkotuhon kansanmurhaksi.

Entisen ulkoministerin Michel Barnierin mukaan Ranska pyrkii siihen, että jäsenyysneuvotteluissa Turkki tunnustaa kansanmurhan. Viime vuoden lopulla hän ei kuitenkaan nostanut kansanmurhan tuomitsemista kynnyskysymykseksi jäsenyysneuvottelujen aloittamiselle.

– Tämä on Turkin historiassa kipeä haava, jonka tunnustaminen on vaikeaa. Turkin on itse selvitettävä oma menneisyytensä.

Kansanmurhan tunnustaminen voi olla yksi kynnyskysymys Turkin EU-jäsenyydelle, mutta sitä ennen esille nousee monia vieläkin hankalampia kysymyksiä, kuten Turkin miehityksen lopettaminen Pohjois-Kyproksella.

– Turkkilainen hallintokulttuuri on oma maailmansa, joka on kaukana länsimaisesta ajattelusta. Armeija on Turkissa arvossaan. Virkamiehiin ja poliitikoihin ei luoteta, mutta armeijaan luotetaan.

– Mielenkiintoinen on uskonnon rooli. Turkki on maallistunut islamilainen maa. Vallassa oleva AK-puolue edustaa konservatiivista demokratiaa ja hakee vaikutteita uskonnollisesta perinteestä, Näri sanoo.

Osa Eurooppaa
Ranskalaiset ja hollantilaiset hylkäsivät kansanäänestyksissä EU:n jäsenmaissa ratifioitavana olevan perustuslakisopimuksen. Etenkin Ranskassa Turkin mahdollista EU-jäsenyyttä käytettiin lyömäaseena sopimuksen hyväksymistä vastaan. Ranska on luvannut järjestää kansanäänestyksen Turkin jäsenyydestä sen jälkeen, kun liittymisehdot ovat selvillä.

Ranskan entinen presidentti ja EU:n tulevaisuutta pohtineen Eurooppa-valmistelukunnan eli konventin puheenjohtajana toiminut Valéry Giscard d’Estaing on katsonut, että Turkin jäsenyys merkitsisi EU:n loppua. Turkki ei ole hänen mielestään eurooppalainen maa.

– Maantieteellisesti osa Turkista on Eurooppaa. Maa on kulttuuriltaan ja historialliselta taustaltaan osaksi eurooppalainen. Geopoliittisesti se on tärkeässä asemassa Eurooppaan nähden, eurooppalaisille se on portti Lähi-itään.

– On olemassa monta eri Turkkia. Itä-Turkista on henkisesti pitkä matka Ankaraan ja Istanbuliin. Niistä taas on pitkä matka Brysseliin, Näri arvioi.

Vuosien päässä
Närin mukaan Turkin EU-jäsenyyden kannalta olennainen asia on se, miten uskottavasti maa täyttää Kööpenhaminan kriteerit. Näihin kuuluvat vakaat hallinnolliset instituutiot, joilla taataan demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittaminen ja suojelu, toimiva markkinatalous sekä valmiudet selvitä kilpailun ja markkinavoimien paineista.

– Turkin kannalta tärkeää on, että prosessi on käynnissä ja että EU-neuvottelut alkavat niin kuin Brysselissä viime vuoden joulukuussa sovittiin. Turkin on uudistuttava, mutta sellaisiakin viestejä on saatu, ettei maa tule hyväksymään jäsenyyttä millä ehdoilla tahansa.

– Turkkilaiset katsovat luottavaisina tulevaisuuteen, mutta päämäärä, EU-jäsenyys on vielä kaukana. Turkissa puhutaan nyt 7-15 vuodesta.

Turkki on Nato-maana Yhdysvaltain tärkeä liittolainen Lähi-idässä. Närin mukaan EU-neuvotteluissa turkkilaiset eivät kuitenkaan voi tukeutua Yhdysvaltain vetoapuun.

– Turkkilaisten on tarkkaan tiedettävä, mistä he EU:n kanssa neuvottelevat.

Jussi Näri aloitti ensimmäisen kerran Eurooppa-tiedotuksen Kanta-Hämeen aluetiedottajana vuonna 2001. Elokuun alussa hän siirtyy Hyvinkäälle kaupungin palvelukseen perustamaan korkeakoulukeskusta. (HäSa)