Uutiset

Turve ei tarjoa kestävää ratkaisua Suomen energiatarpeisiin

Nimimerkki Ekonomisti harmittelee (HäSa 28.12.2006) ettei turvetta ole hyödynnetty Suomessa riittävästi. Kirjoittajan mukaan turve on uusiutuvaa energiaa, jonka käyttöä tulisi edistää määrätietoisesti.

Sama viesti oli taannoin myös Talouselämä-lehden (20.10.2006) haastattelemalla Vapon toimitusjohtajalla Matti Hillillä, jonka mukaan ”Suomen soihin on sitoutunut enemmän energiaa kuin Pohjanmeren öljyyn”. Talouselämä-lehden mukaan turve tarjoaa mahdollisuuden, ”joka saattaa mullistaa elämän maaseudulla jo ensi vuosikymmenellä”.

Turpeen käytön edistämiseen liittyy muutamia ongelmia, jotka on syytä pitää mielessä ennen kuin keskustelu käy liian kiihkeäksi.

Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) pitää turvetta fossiilisena polttoaineena. Sen on viimeksi todennut muun muassa Euroopan komissio vastauksessaan MEP Reino Paasilinnan kysymykseen tulisiko turpeen luokitus määritellä uusiksi (ks. http://www.rpaasilinna.net/index.cfm?theid=21033&doc=21481).

Turpeen käytön edistämistä vastaan puhuvat myös sen tuottamat hiilidioksidipäästöt, jotka ovat korkeammat kuin millään muulla polttoaineella.

Kioton ilmastosopimuksen mukaan eri polttoaineille sovellettavat päästökertoimet ovat seuraavat (hiilidioksidipäästöt tuotettuun energiayksikköön suhteutettuna):

Turve 106 g CO2/MJ

Kivihiili 94,6 g CO2/MJ

Raskas polttoöljy 77,4 g CO2/MJ

Kevyt polttoöljy 74,1 g CO2/MJ

Bensiini 72,5 g CO2/MJ

Maakaasu 56,1 g CO2/MJ

Biopolttoaineet (puutähteet, metsähake jne) 0 g CO2/MJ

Aikana, jolloin ilmastonmuutos aiheuttaa maailmassa kasvavaa huolta, tämä tieto ei ole yhdentekevä.

Turpeen käytöllä on tuhoisat vaikutukset myös vesistöön ja suoluonnon monimuotoisuuteen. Turvetta kun ei voi nostaa ilman, että suo ensin kuivatetaan. Ravinnepitoisen veden huuhtoutuminen järviin ja mereen ei ole sivuseikka tilanteessa, jossa sinileväkukinnot ovat jokavuotinen riesa.

Kielteisten ympäristövaikutusten ohella turpeen energiakäyttö aiheuttaa kansantaloudelle kaksinkertaisen laskun. Syy on pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen, joka poisti turpeelta valmisteveron ja ehdotti syöttötariffien eli takuuhintajärjestelmän käyttöönottoa turpeen kilpailuaseman parantamiseksi ja päästökaupan aiheuttamien kustannusten kompensoimiseksi.

Turpeen energiakäytön edistäminen on siten poikkeuksellisen lyhytnäköistä toimintaa. Siihen turvautumista ei voi hyväksyä kuin kriisitilanteissa, jolloin koko yhteiskunnan energiahuolto on uhattuna.

Eero Yrjö-Koskinen

kansanedustajaehdokas (vihr.)

Riihimäki