Uutiset

Tutkija: Lääkärien kielitaitovaatimuksia nostettava – “Lähtötaso on kaikkien mielestä liian alhainen”

Maahanmuuttajalääkärien kielitaidoissa on suuria eroja, selviää Tampereen yliopistossa syyskuussa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa. Tutkija Maija Tervolan mukaan kieltä opettelevat lääkärit kuormittavat muuta hoitohenkilökuntaa.
Tutkija Maija Tervolan mukaan lääkärien kielitaito riippuu liikaa yksilöllisistä tekijöistä. "Meillä on hirveästi maahanmuuttajalääkäreitä, joilla on loistava kielitaito, eikä se ole mitenkään mahdotonta saavuttaa. Systeemi ei kuitenkaan pysty auttamaan koko porukkaa, vaan superyksilöt menevät eteenpäin ja toiset jäävät jumiin, jolloin kielitaito ei pääse kehittymään.” Kuva: Silja Viitala
Tutkija Maija Tervolan mukaan lääkärien kielitaito riippuu liikaa yksilöllisistä tekijöistä. "Meillä on hirveästi maahanmuuttajalääkäreitä, joilla on loistava kielitaito, eikä se ole mitenkään mahdotonta saavuttaa. Systeemi ei kuitenkaan pysty auttamaan koko porukkaa, vaan superyksilöt menevät eteenpäin ja toiset jäävät jumiin, jolloin kielitaito ei pääse kehittymään.” Kuva: Silja Viitala

Ulkomaisten lääkärien kielitaitovaatimusta pitäisi korottaa.

Näin esittää syyskuussa lääkärien kielitaidosta väittelevä Maija Tervola. Hänen Tampereen yliopistoon tekemänsä väitöskirja on ensimmäinen tutkimus koulutuksensa jälkeen Suomeen muuttaneiden lääkärien suomen kielen taidosta.

Ulkomailla opiskelleilta lääkäreiltä vaaditaan tällä hetkellä yleisen kielitaitotasotestin tasoa YKI3, joka vastaa eurooppalaisen kielitasotestin B1-kielitaitoa.

Tervola huomauttaa, että opettajilta vaaditaan huomattavasti korkeampaa, YKI6- eli C2-tason kielitaitoa. Hänen mielestään lääkärien kielitasovaatimus pitäisi nostaa vähintään YKI4- eli B2-tasolle, jota hän vertaa lukion lopussa saavutettavaan englannin taitoon.

– Lähtötaso on kaikkien mielestä liian alhainen, mutta se on joskus sinne laitettu. Liian matala kielitasovaatimus on yksi syy siihen, että kielitaidon ongelmia pääsee työelämään asti, Tervola sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi vuonna 2014 muistion, jossa esitetään kielitaitotason nostamista YKI4-tasolle. Muutosta ei kuitenkaan ole tapahtunut.

Vastuu kielitaidon varmistamisesta työnantajalla

Tervolan väitöstutkimuksen aineistona on ulkomailla koulutettujen lääkärien laillistamiskuulusteluita, terveydenhuoltohenkilökunnan haastatteluja ja potilassanaston tuntemusta mittaavat testit. Aineistot on kerätty vuosilta 2007–2008 sekä 2015–2016.

Kaikista aineistoista löytyi viitteitä siitä, että maahanmuuttajalääkärien kielitaito ei ole aina riittävällä tasolla.

Lääkärien ammatinharjoitusoikeuden myöntää Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Ammattioikeusasioiden ryhmäpäällikkö Jenni Kangas huomauttaa, että vaatimus on sama kaikille terveydenhuoltoalan työntekijöille, mutta vaadittava kielitaito riippuu tehtävistä.

– Se on yleishyvä arkitaso, jolla pärjää tavallisessa elämässä. Eihän se kovin hääppöinen ole, mutta joillekin terveydenhuollon ammattihenkilöille se voi olla oikein riittävä.

Lainsäädännössä määritellään, että kielitaidon pitää olla riittävä työtehtävään. Kangas korostaa laissa mainittua työnantajan vastuuta kielitaidon varmistamisesta.

– Me myönnämme ammatinharjoittamisoikeuden asiakirjojen perusteella, mutta ne eivät välttämättä anna kokonaiskuvaa. Työnantaja tietää rekrytoidessa, millaista kielitaitoa tehtävään vaaditaan.

Kuormittaa muuta hoitohenkilökuntaa

Valviran Jenni Kangas huomauttaa, että kielitaito karttuu työnteon yhteydessä. Tervola kritisoi työssäoppimista ja muistuttaa riskeistä.

– Lääkärit ovat koko ajan tekemisissä terveyden ja hengen parissa. Jos viestintä menee mönkään, seuraukset ovat pahoja.

Väitöstutkimuksen haastatteluaineistosta selviää myös, että kun kieltä harjoittelevia lääkäreitä on paljon, muu hoitohenkilökunta kuormittuu.

– He joutuvat paikkaamaan vuorovaikutusta potilaan ja lääkärin välillä, ottamaan vastuuta ja kääntämään. Se kasvattaa työmäärää ja stressiä

Tervolan mukaan maahanmuuttajalääkäreitä painottuu niille alueille, joissa työntekijöistä on pulaa, kuten terveyskeskuksiin. Tällöin kuormitus jakautuu epätasaisesti.

Tervola esittää ratkaisuksi täydennyskoulutuksen lisäämistä sekä resursseja: lisää väljyyttä työtahtiin, mahdollisuuksia saada tukea työtoverilta sekä pidempiä työ- ja hoitosuhteita.

– Lääkärin pitää oppia kuuntelemaan erilaisia potilaita ja mukauttamaan puhettaan heille. Jos hän saa olla pidempään yhdessä paikassa, kommunikaatio helpottuu.