Uutiset

Tutkija: Macronin kommentit ovat oire Naton hajanaisuudesta – Trump pääsee kehumaan eurooppalaisten maksukorotuksilla, vaikka muutos on lähinnä symbolinen

Nato-maat kokoontuvat ensi viikolla huippukokoukseen Britanniassa. Eurooppalaisten jäsenten kasvava rahoitus sotilasliiton budjettiin voi rauhoittaa kokousta, mutta Turkin Recep Tayyip Erdogan ja Yhdysvaltojen Donald Trump tekevät kokouksesta arvaamattoman.
Saksalaissotilaat vannovat sotilasvalansa. Eurooppalaiset jäsenet maksavat lisää Naton toimintabudjettiin, mutta puolustusbudjetti on useimmilla vajaa Naton tavoitteesta. Kuva: HAYOUNG JEON
Saksalaissotilaat vannovat sotilasvalansa. Eurooppalaiset jäsenet maksavat lisää Naton toimintabudjettiin, mutta puolustusbudjetti on useimmilla vajaa Naton tavoitteesta. Kuva: HAYOUNG JEON

Naton jäsenmaiden yhtenäisyys rakoilee, mutta sotilasliiton ensi viikon huippukokoukselta on turha odottaa pikaparannuksia.

Näin ennakoi Ulkopoliittisen instituutin (Upi) vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.

– Huippukokoukselta on tuskin odotettavissa merkittäviä, konkreettisia päätöksiä, vaikka jonkinlainen julkilausuma kaikkien jäsenmaiden turvaamisesta luultavasti tehdään.

Kokouksen antia on ainakin viime vuosien perusteella vaikeaa ennakoida, koska Naton ykkösmaan Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on ollut kommenteissaan Naton suhteen arvaamaton.

Salonius-Pasternak uumoilee, että tulevassa kokouksessa äkkinäisiä lausuntoja saatetaan kuulla myös Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanilta, Ranskan presidentti Emmanuel Macronilta tai vaaleihin valmistuvalta Britannian pääministeri Boris Johnsonilta.

Kulisseissa kovaa vääntöä käydään Salonius-Pasternakin arvion mukaan etenkin suunnitelmasta Baltian maiden ja Puolan puolustuksen vahvistamisesta.

Turkki vastustaa suunnitelmaa, koska se pyrkii kiristämään muilta jäsenmailta tukea laajasti tuomitulle hyökkäykselleen Syyrian kurdeja vastaan.

Macron: Nato on aivokuollut

Keskustelua Natostaon käyty viime päivinä kiivaasti, kun Naton norjalaisen pääsihteerin Jens Stoltenbergin torstaina tavannut Ranskan Macron luonnehti Natoa aivokuolleeksi.

Jälkikäteen hän sanoi halunneensa herättää kommentillaan jäsenmaat keskusteluun Naton ongelmista.

Macron kritisoi Natoa varsinkin sisäisen koordinoinnin puutteesta. Kommentti kohdistui erityisesti Yhdysvaltojen yhtäkkiseen vetäytymiseen Syyriasta sekä Turkin hyökkäykseen Syyrian-kurdeja vastaan.

Kumpikaan ei kysynyt eurooppalaisten Nato-maiden kantoja toimilleen.

Salonius-Pasternak uskoo, että Macronin kommenttien taustalla on aito huoli Euroopan passiivisuudesta puolustuskysymyksissä ja Natossa.

– Macronin tavoitteena on luultavasti patistaa eurooppalaisia vahvempaan rooliin Natossa. Hän varmastikin katsoo vilpittömästi, että Euroopan on tehtävä Natossa enemmän, kuten Yhdysvallat on jo pitkään vaatinut.

Vastuu eurooppalaisesta johtajuudesta putoaa aiempaa enemmän Ranskan harteille, koska sisäpolitiikan epävarmuudet ravistelevat Brexitiin valmistautuvaa Britanniaa sekä Saksaa, jossa liittokansleri Angela Merkel on väistymässä pitkän valtakautensa jälkeen.

Britanniaa, Ranskaa ja Saksaa pidetään Euroopan puolustuksen tukipilareina.

Eurooppa maksaa lisää pelkkään toimintabudjettiin

Saksa japuolustusliiton muut eurooppalaiset jäsenet nostavat osuuttaan Naton rahoituksesta, Nato tiedotti torstaina.

Samalla Yhdysvallat vähentää omia maksujaan Naton kirstuun, minkä jälkeen Saksan ja Yhdysvaltojen osuus Naton toimintabudjetista on molemmilla hieman yli 16 prosenttia.

Sotilasliiton painopiste ei silti juuri siirry eurooppalaisemmaksi, Salonius-Pasternak sanoo.

– Rahasummassa muutos on lopulta pieni, koska kyse on Naton toimintabudjetista, josta maksetaan lähinnä vain Naton hallinnon ja päämajan kuluja.

Naton operationaaliset ja sotilaalliset kulut kattavat jäsenmaiden kansalliset armeijat, joiden koossa ja rahoituksessa Yhdysvallat säilyy ylivoimaisena ykkösenä.

Merkittävin taloudellinen panos Natolle kanavoituu siis jäsenmaiden puolustusbudjeteista. Nato on asettanut jäsenmaiden puolustusbudjeteille tavoitteeksi kahden prosentin osuuden maiden bruttokansantuotteista.

Tänä vuonna kahden prosentin tavoitteen täyttää vain seitsemän 29:stä eurooppalaisesta jäsenestä.

Huippukokousta rahoituksen lisäys voi rauhoittaa, Salonius-Pasternak arvelee.

– Trump saa eurooppalaisten maiden maksujen lisäyksestä itselleen symbolisen voiton. Saksalle taas on helpompaa lisätä puolustukseen käytettävää rahaa Naton kautta kuin kasvattaa puolustusbudjettia.

Nato 70 vuotta

Nato-maat kokoontuvat ensi viikon tiistain 3. joulukuuta huippukokoukseen Britanniaan.

Tilaisuudessa vietetään kokouksen lisäksi Naton 70-vuotisjuhlallisuuksia.

Jäsenmaiden välille odotetaan kiistaa etenkin Turkin hyökkäyksestä Syyriaan.

Esillä on todennäköisesti myös suunnitelma Puolan ja Baltian maiden puolustuksen vahvistamisesta.

Turkki vastustaa suunnitelmaa, mikä on tulkittu kiristyskeinoksi Syyrian-hyökkäyksen hyväksymiseksi.