Uutiset

Tutkimuksille ei edes ole päätepistettä

Ruotsi käynnistää uudelleen tutkimukset autolautta Estonian uppoamisen syistä. Ruotsin valtion rikostekninen laboratorio selvittää, tukevatko hylystä otetut kuvat kansainvälisen tutkijalautakunnan johtopäätöksiä onnettomuudesta. Mikäli kuvat tuovat päivänvaloon uutta mullistava tietoa, onnettomuuden tutkinta ilman muuta laajenee.

Uusi tutkimus kertoo ennen kaikkea Ruotsin sisäisistä paineista. Estonian vuoden 1994 onnettomuudessa kuoli 852 henkeä, joista 501 oli ruotsalaisia. Joukko kiivaasti asiansa puolesta taistelevia omaisia ei ole missään vaiheessa suostunut myöntämään niitä tosiasioita, joita kansainvälinen tutkimuskomissio kaivoi esiin yli 150-metrisen autolautan uppoamisen syyksi.

Viron, Ruotsin ja Suomen hallitusten asettama kansainvälinen tutkimuskomissio päätti työnsä joulukuussa 1997. Komission näkemyksen mukaan Estonian keulavisiiri repeytyi myrskyssä irti ja aluksen autokannelle pääsi kohtalokkaan paljon vettä. Vesilastissa laiva kallistui ja upposi.

Tutkimuskomissio teki kiistatta huolellista työtä. Se muun muassa kävi läpi samaa kuvamateriaalia, jotka nyt tutkitaan Ruotsissa uudelleen. Tutkimuskomission päätelmät haverin syistä ovat hyvin johdonmukaisia. On tärkeää muistaa, että komissio ei suinkaan tehnyt työtä pelkästään tietokoneiden ääressä. Sen käytössä oli runsaasti sekä todistajahavaintoja että hylyn tutkintaan liittyvää materiaalia.

Ruotsissa halutaan varmasti vilpittömästi kunnioittaa Estonian onnettomuudessa menehtyneiden omaisten tahtoa. Uudella tutkinnalla pyritään myös hälventämään epäluuloja, vankistamaan käsitystä siitä, että järkyttävän onnettomuuden syitä ei haluta missään mielessä salata.

Kokonaan toinen asia on sitten se, palveleeko uusi tutkinta sinänsä jaloa päämäärää. Virallista tutkintaa karsastavat pääsevät nyt sanomaan, että Estonian onnettomuudessa täytyy kiistatta olla jotain salattavaa, koska peräti viranomaiset ovat jälleen asiaa selvittämässä.

Pahimmassa tapauksessa tutkimus pelkästään lisää epäluottamusta virallisen tutkintakomission työtä kohtaan. Jos näin käy, Ruotsin viranomaisten harkinta petti.

Estonian uppoaminen ylitti mittasuhteiltaan monen ihmisen käsityskyvyn. Kuinka suuri, 2 000 matkustajan alus voi noin vain upota? Ja aivan ymmärrettävästi joitain omaisia kalvaa tieto siitä, ettei ketään yksittäistä ihmistä ole osoitettu syylliseksi. Ilmeisesti syyllisen löytäminen helpottaisi ruotsalaisten omaisten tuskaa.

Estonian onnettomuudessa on myös perin raadollisia piirteitä. Sillä on tehty bisnesmielessä rahaa ja käsittämättömät vihjailut salaliitoista ovat työllistäneet muun muassa ruotsalaisia lakimiehiä. Kuten myös saksalaista elokuvateollisuutta.

Estonian uppoamisen tutkimukset tuskin päättyvät koskaan. Jos viranomaiset ne lopettavat, selvitystä jatkavat yksityiset ihmiset.