Uutiset

Tutkimus: Sote-säästö 2–3 miljardia

Parhaimmillaan sote-uudistuksella voidaan saada aikaan jopa 2–3 miljardin säästöt, jos käyttöön otettaisiin tehokkaimpien kuntien ja alueiden mallit. Tämä ilmenee Aalto-yliopiston tutkimuksesta, joka julkaistiin keskiviikkona.

Säästöjä saataisiin aikaan ainakin laitospaikkojen ylikapasiteetin purkamisella ja lääketieteellisten tukipalvelujen sekä leikkaussalien toiminnan tehostamisella.

Tutkimuksessa linjataan, että sote-alueita tulisi olla tulevaisuudessa 12-13. Mitä enemmän sote-alueita, sitä kalliimpaa, on tutkimuksen viesti.

Tutkimuksessa ehdotetaan mallia, jossa olisi 12 keskussairaalaa sekä alueellisia lähisairaaloita. Joillekin sote-alueille voitaisiin perustaa kaksoissairaala.

Akuuttisairaala tarvitsee tutkimuksen mukaan 150 000 asukaan väestöpohjan.

– Nyt on 50 000–70 000 asukkaan keskussairaalapiirejä. Meidän käsityksemme mukaan potilaat tarvitsevan parhaan mahdollisen hoidon ja silloin uudentyyppinen rakenne pitää löytää sote-alueelle, kertoo Aalto-yliopiston professori ja yksi tutkimuksen tekijä Erkki Vauramo.

TUTKIMUKSESSA ensimmäinen sote-uudistuksen osa-alue on tasalaatuisen palveluverkon rakentaminen. Sotemallissa olisi yksi palvelujärjestelmä eikä erillisiä yksiköitä. Alueellisten palveluiden hyvin tehdystä yhtenäistämisestä Vauramo mainitsee Etelä-Karjalan Eksoten.

Eksoten piirissä esimerkiksi kuntoutus on Vauramon mukaan otettu aivan toisella tavalla huomioon. Eksoten mallissa aktiivisessa kuntoutuksessa on kuntouttavaa toimintaa 5–6 tuntia päivässä.

– Tällä on päästy tulokseen, että 95 prosenttia kuntoutettavista asuu kotona kuukauden kuluttua kuntoutusjakson päätyttyä, tarvittaessa tuettuna. Tämä on poikkeuksellisen hyvä luku, Vauramo kertoo.

– Avainasia on se, että Eksotessa ihminen menee kriisin jälkeen joko kuntoutukseen tai kotiin eikä mene vuodeosastolle odottamaan paranemista.

Vauramon mukaan jos mitään ei tehdä, vanhusten paikkamäärät kodin ulkopuolisessa asumisessa voivat kasvaa jopa 60 000:lla vuoteen 2040 mennessä. Siihen ei Vauramon mukaan ole varaa.

TUTKIMUKSESSA ehdotetaan eläkeläisten asumisen uudistamista siten, että taajamien keskustoihin rakennetaan palvelukortteleita. Sinne voitaisiin tuoda sosiaalisektorin lähipalvelut ja päivähoitokeskukset. Kolmannelle sektorille halutaan palvelukortteleissa myös roolia.

– Tämä on hoidollisesti tehokkaampaa ja ekonomisesti halvempaa, kertoo Vauramo.

Myös ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon pitäisi satsata. Vauramo mainitsee esimerkkinä Pohjois-Karjala-projektin, jonka tavoitteena oli parantaa suomalaisten elintapoja.

TUTKIJAT TOSIN mainitsevat, että esimerkkinä käytetyssä Eksotessakin on vielä parannettavaa.

Sote-alueiden rahoitukseen ei tutkimuksessa otettu kantaa.

Tutkimuksen tekijät kertovat, että näillä ehdotuksilla he haluavat vain haastaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita pohtimaan, mistä säästöjä voisi tulla.

Aki Laurokari

Asiasanat

Päivän lehti

4.4.2020