Uutiset

Tutkimus: suomalaiset tasapainottaisivat taloutta lykkäämällä isoja julkisia hankintoja ja siirtämällä hävittäjäkauppoja

Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS) selvitti kyselytutkimuksella suomalaisten näkemyksiä siitä, millaisia koronaviruspandemian jälkeisiä talouden sopeutustoimia tulisi tulevina vuosina tehdä.
Suomen ilmavoimien Hornet-hävittäjä lähdössä lentoon Pirkkalan lentoasemalta. Kuva: Eriika Ahopelto
Suomen ilmavoimien Hornet-hävittäjä lähdössä lentoon Pirkkalan lentoasemalta. Kuva: Eriika Ahopelto

Yli puolet suomalaisista tukee suurten julkisten hankintojen lykkäämistä ja karsimista sekä hävittäjähankintojen siirtoa aiemmin suunnitellusta aikataulusta.

Tieto selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tuoreesta kyselytutkimuksesta. Lauantaina julkistetulla tutkimuksella selvitettiin suomalaisten kantoja siihen, mitä koronaviruspandemian jälkeisiä talouden sopeutustoimia tulisi tulevaisuudessa tehdä.

Touko-kesäkuun vaihteessa tehdyssä tutkimuksessa listattiin kaikkiaan kaksitoista vakauttamis- ja sopeutustoimea. Vastaaja saattoi ilmoittaa kannakseen joko suoraan kannattavansa, ei kannattavansa mutta hyväksyvänsä tai ei hyväksyvänsä toimia.

Suomalaisten keskuudessa varsin epäsuosittuja sopeutustoimia olivat julkisten maksujen korottaminen, lainanoton kasvattaminen, veronkorotukset ja vähennysten karsiminen sekä julkisen omaisuuden myynti.

Eniten ehdotonta vastustusta saivat eläkeiän korotus ja eläkkeelle siirtymisen hankaloittaminen, sosiaali- ja työttömyysetujen leikkaus sekä julkisten hyvinvointipalveluiden leikkaus.

Kunnallisalan kehittämissäätiön asiamiehen Antti Mykkäsen mukaan tulevaisuuteen siirtämiseen liittyvät toimet koetaan yleensä helppona hyväksyä, sillä kyse ei ole lopullisesta luopumisesta.

Sen sijaan suoraan ja konkreettisesti omaan elämään liittyviä toimia on vaikeampaa niellä.

Tämä asenne näkyy myös tämän tutkimuksen tuloksissa.

– Toimet, jotka eivät suoraan vaikuta ihmisen elämään, ovat yleensä houkuttelevampia vaihtoehtoja.

Tutkimuksen mukaan kaikki esitetyt sopeutustoimet olivat sellaisia, että suomalaisten enemmistö voisi ne vähintään hyväksyä, vaikkei niitä suoraan kannattaisikaan.

Antti Mykkäsen mukaan tämä on merkittävä viesti siitä, että suomalaisilla on valmiutta myös joustoihin.

Hallituspuolueiden kannattajat nostaisivat veroja, oppositiopuolueen kannattajat leikkaisivat menoista

Antti Mykkänen pitää hävittäjähankintoja koskevaa tulosta kiinnostavana. Luvut ovat varsin selvät.

– Tulosten mukaan yli puolet suomalaisista (53 %) suoraan kannattaa niiden oston lykkäämistä tulevaisuuteen, ja yli 70 prosenttia olisi valmis hyväksymään sen. Se on mielestäni merkittävä kanta.

Hävittäjäkauppojen siirtoa useammalla vuodella eteenpäin kannattivat voimakkaammin vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n kannattajat. Varautuneimmin ehdotukseen suhtautuivat kokoomuksen ja keskustan kannattajat.

Muiden kuin hävittäjähankintojen suhteen hallituspuolueiden tukijat olivat keskimääräistä myötämielisempiä isojen julkisten hankintojen siirtämiselle myöhemmäksi, veronkorotuksille ja työperäisen maahanmuuton helpottamiselle. Hallituspuolueiden kannattajat olivat myös avoimia lainanoton lisäämiselle.

Poikkeuksen tekee hallituspuolueista keskusta, jonka kannattajissa verokorotuksiin ja lainanoton kasvattamiseen suhtauduttiin varautuneesti.

Oppositiopuolueiden kannattajat suhtautuivat kielteisemmin veronkorotuksiin ja lainanoton lisäämiseen ja pitivät hyväksyttävämpänä sopeutuskeinona palveluiden ja etuuksien leikkaamista. Myös paikallisen sopimisen lisäämistä työpaikoilla pidettiin mieluisana toimenpiteenä.

Puoluekannan mukaan tarkasteltuna Mykkänen pitää tutkimustuloksia odotettuna. Tulokset ovat hyvin linjassa puolueiden ilmoittamien kantojen kanssa.

Eläkeikää lähestyvät eivät halua muutoksia eläkkeisiin

Myös iällä oli vaikutusta siihen, miten mieluisana tietyt sopeutustoimet nähtiin.

Yli 60-vuotiaat suomalaiset suhtautuvat keskimääräistä myönteisemmin leikkauksiin julkisista palveluista ja palvelumaksujen korotuksiin. He suhtautuvat suopeasti myös paikallisen sopimisen lisäämiseen työpaikoilla.

Ikääntyneet ja eläkeläiset suhtautuvat myönteisemmin eläkeiän korottamiseen ja eläkkeelle siirtymisen vaikeuttamiseen. Eläkeikää lähestyvät (51–60-vuotiaat) taas eivät näitä toimia hyväksyneet.

Nuoremmat ikäluokat suhtautuivat keskimääräistä myönteisemmin eläkkeelle siirtymisen vaikeuttamiseen ja hävittäjähankintojen myöhäistämiseen. Sen sijaan he suhtautuivat muita kielteisemmin julkisten hyvinvointipalveluiden leikkauksiin.

Kyselytutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy Kunnallisalan kehittämissäätiön toimeksiannosta. Kyselyn virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Mitä tutkittiin?

Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksessa selvitettiin suomalaisten kantoja talouden vakauttamis- ja sopeuttamistoimiin.

Näitä toimia olivat julkisten hankintojen lykkääminen ja karsinta, yritystukien karsiminen, hävittäjähankintojen siirtäminen, paikallisen sopimisen lisääminen työpaikoilla, työperäisen maahanmuuton helpottaminen, julkisten käyttö- ja palvelumaksojen helpottaminen, lainanoton lisääminen, verojen korottaminen ja vähennysten karsiminen, leikkaukset julkisiin hyvinvointipalveluihin, julkisen omaisuuden myyminen, sosiaali- ja työttömyysetuuksien leikkaus sekä eläkeiän korottaminen ja eläkkeelle siirtymisen vaikeuttaminen.

Tutkimusaineisto on koottu haastattelemalla 18–79-vuotiaita suomalaisia ajalla 30.5.–4.6.

Haastatteluja tehtiin yhteensä 1001.

Päivän lehti

29.9.2020

Fingerpori

comic