Uutiset

Tutkimus: Suomalaiset vastustavat kaupungistumista – keskustan äänestäjät vasta kolmanneksi huolestuneimpia maaseudusta

Maaseudun ja kaupunkien eriytyminen huolettaa suomalaisia, selviää kyselytutkimuksesta.

Kansalaisten identiteettejä ja asenteita selvittävän kyselytutkimuksen perusteella suomalaisten selkeä enemmistö vastustaa julkisen vallan toimia kaupungistumisen vauhdittamiseksi. Tutkimuksen on tehnyt keskustaa lähellä oleva ajatuspaja e2 ja Suomen Kulttuurirahasto.

Tutkimuksen mukaan vain 16 prosenttia suomalaisista toivoo, että poliitikot ja julkinen valta edistäisivät kaupungistumista. Eri mieltä on 76 prosenttia vastaajista.

Alle puolet suomalaisista (47 prosenttia) pitää isoja kaupunkeja innovaatioiden ja luovuuden lähteenä. Lähes yhtä moni on vastakkaista mieltä.

Maaseudulla asuvien asemaa pitävät heikkona useimmin sinisten ja perussuomalaisten äänestäjät. Perinteisen maaseutupuolueen keskustan äänestäjät ovat vasta kolmanneksi huolestuneimpia maalla asuvien tilanteesta.

 

Kyselytutkimuksen muita keskeisiä löydöksiä ovat muun muassa suomalaisten suhtautuminen eliitteihin, kansalaistunteeseen ja pätkätyöntekijöihin.

Eniten suomalaisia yhdistää maanpuolustustahto ja positiivinen suhtautuminen kansalaistunteeseen. Kansalaistunnetta pitää myönteisenä yli neljä viidestä vastaajasta. Sama koskee myös itsensä eurooppalaisiksi mieltäviä vastaajia.

– Kiihkeä maahanmuutto- ja pakolaiskeskustelu ei ole saanut suomalaisia vieroksumaan perinteistä kansallistunnetta, toinen tutkimuksen tekijöistä, yhteiskuntatieteiden tohtori Jussi Westinen sanoo.

Työn suhteen suomalaisten suurin huoli koskee pätkätyöntekijöitä. Pätkätyötä tekevistä kannetaan jopa enemmän huolta kuin työttömistä. Kaikkiaan 84 prosenttia suomalaisista pitää pätkätyöntekijöiden asemaa kehnona.

Selkeä enemmistö suomalaisista (57 prosenttia) epäilee tutkijoiden ajavan julkisuudessa omia poliittisia päämääriään. Myös luottamus poliitikkoihin ja toimittajiin on matalaa.

Yli puolet vastaajista uskoo median liioittelevan mielipide-eroja ja jyrkistävän yhteiskunnallista jakoa.

Tutkimukseen vastasi 6 398 henkilöä. Ihmisiä haastateltiin nettikyselyllä tai vierailemalla vastaajien kodeissa. Aineisto kerättiin lokakuun 2017 ja tammikuun 2018 välillä.